Työhyvinvointi ja sen kehittäminen päivittäistavarakaupassa
Ojala, Leena (2020)
Ojala, Leena
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814671
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvointia ja sen kehittämistä päivittäistavarakaupassa. Tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla kartoittaa pirkanmaalaisen päivittäistavarakaupan työntekijöiden ajatuksia työhyvinvoinnista, heidän oman työhyvinvointinsa tilaa sekä selvittää mahdollisia kehitystä vaativia osatekijöitä. Tavoitteena oli löytää työhyvinvointia alentavat tekijät, ja tarjota niihin kehitysehdotuksia, jotta yrityksen henkilöstön kokonaistyöhyvinvointi paranisi.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin työhyvinvointi käsitteenä sekä esiteltiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat työntekijä itse, työ ja työolot, esimiestyö sekä työyhteisö. Tämän lisäksi käytiin läpi työhyvinvoinnin eri toimijoita, toimintamalleja ja tahoja, joilla jokaisella on työhyvinvointia edistävä rooli. Tutkimuksessa oli sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen piirteitä, sillä kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä, joista saatu data muutettiin numeeriseen muotoon, että avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin löytämään syitä annettujen arvosanojen taustalla.
Joulukuussa 2019 kyselylomakkeella suoritettu tutkimus osoitti, että päivittäistavarakaupan henkilöstön työhyvinvointi ja siinä ilmenevät puutteet ovat kiinni suhteellisen arkisista ja pienistä seikoista. Kysymykset nojasivat teoriaosassa esiteltyihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin (työntekijä itse, työ ja työolot, esimiestyö ja työyhteisö), joiden on tutkitusti todettu oleellisesti vaikuttavan yksilön kokemaan työhyvinvointiin.
Tuloksissa näkyi vaihtelevuutta eri vastaajien välillä, joka vahvistaa teoreettisessa viitekehyksessä ilmi tullutta käsitystä, että työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Tutkimus osoitti, että työhyvinvointi on jo suhteellisen hyvällä tasolla kohdeyrityksessä, mutta aina on parannettavan varaa. Eniten kohdeyrityksen tulisi panostaa työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhön, tasapuolisuuteen, positiivisen palautteen antamiseen, parempaan perehdytykseen sekä avoimeen ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeyritykselle koottiin lista parannusehdotuksista, jotka ovat suhteellisen helppo ottaa osaksi yrityksen jokapäiväisiä toimintoja.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin työhyvinvointi käsitteenä sekä esiteltiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat työntekijä itse, työ ja työolot, esimiestyö sekä työyhteisö. Tämän lisäksi käytiin läpi työhyvinvoinnin eri toimijoita, toimintamalleja ja tahoja, joilla jokaisella on työhyvinvointia edistävä rooli. Tutkimuksessa oli sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen piirteitä, sillä kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä, joista saatu data muutettiin numeeriseen muotoon, että avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin löytämään syitä annettujen arvosanojen taustalla.
Joulukuussa 2019 kyselylomakkeella suoritettu tutkimus osoitti, että päivittäistavarakaupan henkilöstön työhyvinvointi ja siinä ilmenevät puutteet ovat kiinni suhteellisen arkisista ja pienistä seikoista. Kysymykset nojasivat teoriaosassa esiteltyihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin (työntekijä itse, työ ja työolot, esimiestyö ja työyhteisö), joiden on tutkitusti todettu oleellisesti vaikuttavan yksilön kokemaan työhyvinvointiin.
Tuloksissa näkyi vaihtelevuutta eri vastaajien välillä, joka vahvistaa teoreettisessa viitekehyksessä ilmi tullutta käsitystä, että työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Tutkimus osoitti, että työhyvinvointi on jo suhteellisen hyvällä tasolla kohdeyrityksessä, mutta aina on parannettavan varaa. Eniten kohdeyrityksen tulisi panostaa työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhön, tasapuolisuuteen, positiivisen palautteen antamiseen, parempaan perehdytykseen sekä avoimeen ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeyritykselle koottiin lista parannusehdotuksista, jotka ovat suhteellisen helppo ottaa osaksi yrityksen jokapäiväisiä toimintoja.