Processer : Metoder och verktyg för låtskrivande
Eklund, Rickard (2020)
Eklund, Rickard
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912200
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä ja analysoida menetelmiä, työkaluja ja teorioita tuleville lauluntekijöille ja musiikinopettajille sekä lisätä omaa ymmärrystäni laulutekstien kirjoittamisesta.
Tutkimuskysymykseni ovat: Onko laulun kirjoittaminen intuitiivinen prosessi vai kouriintuntuvaa käsityötä? Voiko laulutekstien kirjoittaminen olla konkreettista menetelmien ja työkalujen käyttöä, ja miten tämä voisi helpottaa omien laulujen tekemistä? Kuinka näitä oppeja voi soveltaa luokkahuoneessa? Saadakseni vastauksia näihin tutkimuskysymyksiin tulen kokoamaan teoriat ja määrittelemään ne osatekijät, jotka ovat kappaletekstien kirjoittamisen taustalla. Tätä materiaalia verrataan sitten ruotsinkielisten, vakiintuneiden lauluntekijöiden haastatteluihin Suomesta ja Ruotsista.
Tulos osoittaa, että kappaleiden ja laulutekstien kirjoittaminen on intuitiivinen ja käytännöllinen käsityötapa, jossa on teorioihin ja pitkään perinteeseen perustuvia konkreettisia työkalujaja menetelmiä. Tässä työssä mainitut menetelmät ja työkalut sopivat sekä aloittelijoille että kokeneemmille lauluntekijöille kuin myös opiskelijoille ja opettajille. Johtopäätökseni on, että laulutekstien kirjoittamisen tuli merkittävämmän aseman kuin mitä sillä on nykyisin suomalaisissa musiikkiopistoissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Tutkimuskysymykseni ovat: Onko laulun kirjoittaminen intuitiivinen prosessi vai kouriintuntuvaa käsityötä? Voiko laulutekstien kirjoittaminen olla konkreettista menetelmien ja työkalujen käyttöä, ja miten tämä voisi helpottaa omien laulujen tekemistä? Kuinka näitä oppeja voi soveltaa luokkahuoneessa? Saadakseni vastauksia näihin tutkimuskysymyksiin tulen kokoamaan teoriat ja määrittelemään ne osatekijät, jotka ovat kappaletekstien kirjoittamisen taustalla. Tätä materiaalia verrataan sitten ruotsinkielisten, vakiintuneiden lauluntekijöiden haastatteluihin Suomesta ja Ruotsista.
Tulos osoittaa, että kappaleiden ja laulutekstien kirjoittaminen on intuitiivinen ja käytännöllinen käsityötapa, jossa on teorioihin ja pitkään perinteeseen perustuvia konkreettisia työkalujaja menetelmiä. Tässä työssä mainitut menetelmät ja työkalut sopivat sekä aloittelijoille että kokeneemmille lauluntekijöille kuin myös opiskelijoille ja opettajille. Johtopäätökseni on, että laulutekstien kirjoittamisen tuli merkittävämmän aseman kuin mitä sillä on nykyisin suomalaisissa musiikkiopistoissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.