Suora asuntosijoittaminen: riskit uuden ja vanhan asunto-osakkeen välillä
Suoniemi, Silja (2020)
Suoniemi, Silja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711906
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarjoaa lukijalle tietoa asuntosijoittamisesta sekä siihen kohdistuvista
riskeistä. Opinnäytetyö on tutkimus suoran asuntosijoittamisen riskeistä uudiskohteen ja
vanhan rakennuskannan asuntokohteen välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan asuntosijoittamiseen
liittyviä riskejä uudiskohteen sekä vanhan asuntokohteen näkökulmista, tavoitteena
selvittää kumpi asunto-osakemuoto on kokonaisriskiltään pienempi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Työn teoriaosuudessa käydään läpi
mitä asuntosijoittaminen on ja miksi se on kannattava sijoitusmuoto. Opinnäytetyössä tarkastellaan
asuntosijoittamiseen kohdistuvia riskejä uudiskohteissa ja vanhoissa kohteissa,
sekä lyhyesti niiden hallintakeinoja. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan riksejä
yksityisten asuntosijoittajien näkökulmasta sekä selvitetään mitä riskejä he ovat kohdanneet
omia asunto-osakkeitaan koskien. Yksityiset asuntosijoittajat kertovat miten riskit ja
niiden kohtaamiset ovat vaikuttaneet asuntoja koskevaan päätöksentekoon. Empiirisen
osan aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla.
Lopuksi vedetään yhteen uudiskohteen ja vanhan rakennuskannan kohteen merkittävimmät
riskit teemahaastattelujen ja tutkimuksen teorian avulla, ja pohditaan, kumpi asunto-osakemuoto
on matalariskisempi. Tutkimuksessa selvisi, että uudiskohteet ovat vanhoja
asuntokohteita pienempiriskisempiä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että uudiskohde olisi
tuottavampi sijoituskohde.
riskeistä. Opinnäytetyö on tutkimus suoran asuntosijoittamisen riskeistä uudiskohteen ja
vanhan rakennuskannan asuntokohteen välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan asuntosijoittamiseen
liittyviä riskejä uudiskohteen sekä vanhan asuntokohteen näkökulmista, tavoitteena
selvittää kumpi asunto-osakemuoto on kokonaisriskiltään pienempi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Työn teoriaosuudessa käydään läpi
mitä asuntosijoittaminen on ja miksi se on kannattava sijoitusmuoto. Opinnäytetyössä tarkastellaan
asuntosijoittamiseen kohdistuvia riskejä uudiskohteissa ja vanhoissa kohteissa,
sekä lyhyesti niiden hallintakeinoja. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan riksejä
yksityisten asuntosijoittajien näkökulmasta sekä selvitetään mitä riskejä he ovat kohdanneet
omia asunto-osakkeitaan koskien. Yksityiset asuntosijoittajat kertovat miten riskit ja
niiden kohtaamiset ovat vaikuttaneet asuntoja koskevaan päätöksentekoon. Empiirisen
osan aineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla.
Lopuksi vedetään yhteen uudiskohteen ja vanhan rakennuskannan kohteen merkittävimmät
riskit teemahaastattelujen ja tutkimuksen teorian avulla, ja pohditaan, kumpi asunto-osakemuoto
on matalariskisempi. Tutkimuksessa selvisi, että uudiskohteet ovat vanhoja
asuntokohteita pienempiriskisempiä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että uudiskohde olisi
tuottavampi sijoituskohde.