Suun terveyden omahoitoa edistävät digitaaliset palvelut : kartoittava kirjallisuuskatsaus
Kotka, Hanne (2020)
Kotka, Hanne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118429
Tiivistelmä
Suun terveydellä on vaikutusta yleisterveyteen ja ihmisen hyvinvointiin. Huono suun terveys on riski yleisterveydelle, lisäten sydän- ja aivoinfarktin riskiä, tilanteissa joissa, suun bakteerit pääsevät verenkierron mukana elimistöön. Hyvällä suun omahoidolla voidaan ehkäistä tulehduksia ja näin ollen edistää yleisterveyttä. Tässä käytännön ohjaustyössä suunterveyden omahoidon ohjauspalveluilla on suuri merkitys sekä paikan päällä että digitaalisia etäpalveluita hyödynnettäessä. Digitaalisten etäterveyspalveluiden kehittäminen onkin ajassamme hyvin ajankohtaista. On tärkeää selvittää, millaisia digitaalisia ratkaisuja suun terveyden edistämiseksi on maailmanlaajuisesti jo olemassa ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on arvioitu olevan. Tämän perusteella kehittämistyötä voidaan edistää myös Suomessa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattiset kirjallisuushaut tehtiin joulukuussa 2019 kansainvälisiin julkaisutietokantoihin (n=4). Lisäksi tehtiin manuaalinen haku, jossa myös harmaata kirjallisuutta seulottiin. Hakusanoina käytettiin suun terveys, digitaalinen, terveydenedistäminen ja omahoito. Hakujen tuloksena löytyi 880 julkaisua, joista lopulliseen aineistoon valittiin kahdeksan alkuperäistutkimusta, jotka täyttivät sisäänotto- ja laadunarviointikriteerit. Aineisto analysoitiin ja ryhmiteltiin kohderyhmän ja käytetyn digitaalisen sovelluksen perusteella induktiivista sisällönanalyysia soveltaen.
Aineiston perusteella yleisimmät digitaaliset terveydenedistämisen palvelut kohdentuivat nuoriin ja lapsiin (n=4). Kaikki ratkaisut sisälsivät omahoidon opetusta hampaiden harjauksesta ja terveellisestä ravinnosta (n=8). Teknisenä ratkaisuna oli käytetty eniten mobiiliapplikaatiota (n=4). Muut käytetyt digitaaliset sovellukset olivat mobiilipelit (n=2), internetsivu (n=1) sekä CD ROM- ohjelma (n=1).
Aineiston perusteella digitaalisen sovelluksen käytöllä voidaan parantaa suun kliinistä terveydentilaa. Lisäksi voidaan lisätä tietoa hyvistä suunhoitotottumuksista, parantaa asennetta suun terveydenhoitoa kohtaan ja antaa konkreettisia keinoja suun sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Aineiston pienen koon vuoksi tuloksia voidaan pitää viitteellisinä ja edelleen merkkinä tutkitun tiedon puuttumisesta suun terveyden omahoidon alueella. Aineistossa kuitenkin nähdään viitteitä positiivisista vaikutuksista, jotka kannustavat edelleen kehittämään digitaalisia terveyden edistämisen sovelluksia eri kohderyhmille.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattiset kirjallisuushaut tehtiin joulukuussa 2019 kansainvälisiin julkaisutietokantoihin (n=4). Lisäksi tehtiin manuaalinen haku, jossa myös harmaata kirjallisuutta seulottiin. Hakusanoina käytettiin suun terveys, digitaalinen, terveydenedistäminen ja omahoito. Hakujen tuloksena löytyi 880 julkaisua, joista lopulliseen aineistoon valittiin kahdeksan alkuperäistutkimusta, jotka täyttivät sisäänotto- ja laadunarviointikriteerit. Aineisto analysoitiin ja ryhmiteltiin kohderyhmän ja käytetyn digitaalisen sovelluksen perusteella induktiivista sisällönanalyysia soveltaen.
Aineiston perusteella yleisimmät digitaaliset terveydenedistämisen palvelut kohdentuivat nuoriin ja lapsiin (n=4). Kaikki ratkaisut sisälsivät omahoidon opetusta hampaiden harjauksesta ja terveellisestä ravinnosta (n=8). Teknisenä ratkaisuna oli käytetty eniten mobiiliapplikaatiota (n=4). Muut käytetyt digitaaliset sovellukset olivat mobiilipelit (n=2), internetsivu (n=1) sekä CD ROM- ohjelma (n=1).
Aineiston perusteella digitaalisen sovelluksen käytöllä voidaan parantaa suun kliinistä terveydentilaa. Lisäksi voidaan lisätä tietoa hyvistä suunhoitotottumuksista, parantaa asennetta suun terveydenhoitoa kohtaan ja antaa konkreettisia keinoja suun sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Aineiston pienen koon vuoksi tuloksia voidaan pitää viitteellisinä ja edelleen merkkinä tutkitun tiedon puuttumisesta suun terveyden omahoidon alueella. Aineistossa kuitenkin nähdään viitteitä positiivisista vaikutuksista, jotka kannustavat edelleen kehittämään digitaalisia terveyden edistämisen sovelluksia eri kohderyhmille.