Vaikutusten mittaaminen kiusaamista kokeneiden vertaistukiryhmissä
Heikkinen, Sanna (2020)
Heikkinen, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118389
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistehtävä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopikkuun Lahteen. He ovat luoneet kiusaamista kokeneille Vahvuudet esiin! -jälkihoitomallin ®. Toiminnan kehittäminen ja työn tulosten osoittaminen rahoittajalle vaativat jatkuvaa arviointia. Heillä ei ollut pysyvää arviointimittaria, eikä ole olemassa valmiita malleja, joten vastasin tähän tarpeeseen.
Työn tavoitteena oli saada Jälkihoidon vaikuttavuus todennettua kehitetyllä mittarilla ja selvittää sen toimivuutta arviointiin. Tavoitteena oli myös selvittää saako arvioinnilla esiin kiusaamisesta aiheutuneet vaikutukset ja mikä on vertaistuen merkitys.
Arvioinnin avuksi laadin kaksi kyselykaavaketta. Hyvinvointikysely, minkä ryhmäläiset täyttävät ensimmäisellä ja viimeisellä kokoontumiskerralla. Näiden kahden saman kyselyn välisestä muutoksesta syntyy vaikuttavuus. Hypoteeseiksi laitettiin tietoperustasta nousseet kiusaamisen vaikutukset. Jälkihoidon tavoitteena on vähentää kiusaamisen vaikutuksia, luoda toivoa tulevaisuuteen ja toipumiseen. Vastaajat vastasivat viisiportaisesti ovatko he samaa- vai erimieltä väittämän kanssa. Vastaukset vietiin webropol ohjelmaan ja yhdistettiin nämä kaksi kyselyä. Saatiin helposti muutos palkkeina näkyviin. Toinen kysely oli vertaisuuden vaikutuksesta, mihin vastattiin viimeisellä kerralla. Hypoteeseiksi siihen laitoin vertaisuuden tavoitteet.
Kokeilin kyselyä yhteen ryhmään, josta sain kolme ensimmäisen kerran vastausta ja kaksi toisen kerran vastausta. Vertaisuuskyselyyn tuli viisi vastausta. Vastausten vähäinen määrä teki mittavirheen tuloksiin, joten vastaukset ovat suuntaa-antavia. Prosessi jäi kesken Suomen Hallituksen linjauksen kokoontumisten rajoittamisen vuoksi. Tämä on voinut vaikuttaa myös lopputuloksiin. Mittarin toimivutta oli mahdollista arvioida ja vaikuttavuutta todentaa. Jatkossa Valopilkku kokoaa koko vuoden kyselyt yhteen, jolloin tulosten luotettavuus paranee.
Kehitetty mittari toimi suunnitellulla tavalla. Pieniä muutostarpeita havaittiin käytännön kokeilun myötä. Vastaajilla oli selkeästi kiusaamisen vaikutuksia pääasiassa psyykkisellä ja sosiaalisella osaalueella. Fyysisiä oireita oli vähemmän. Sitä mitkä muut asiat ovat vaikuttaneet oireisiin, ei voida tällä arvioinnilla todentaa. Ei myöskään sitä, onko muutoksen taustalla muita tekijöitä. Muutosta parempaan oli todennettavissa lähes kaikissa väittämissä. Jokainen oli lähes samaa mieltä siitä, että tarvitsee tukea kiusaamisesta aiheutuneisen asioiden käsittelemiseen. Tämä todentaa sen, että on olemassa selkeä tarve Valopilkkujen Jälkihoidolle ja sillä on myönteinen vaikutus toipumiseen.
Vertaisuuskyselyn vastauksissa oli yhteneväinen linja sille, että ryhmässä oli turvallista ja tasavertaista käsitellä asioita ja jokaista kunnioitettiin omana itsenään. Kaikki olivat yhtämieltä siitä, että vertaisuus on oikea tapa käsitellä vaikeita asioita.
Tätä mittaria voivat käyttää kaikki, jotka tekevät työtä kiusattujen kanssa. This thesis was an improvement task for the Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus (Counselling and support center related to bullying) Valopilkku in Lahti. They have created the aftercare model “Vahvuudet esiin!” for the people who have experienced bullying. The development of the work and associated results highlight the importance of constant evaluation to the sponsor. They didn’t have a fixed assessment model for the evaluation and no current model readily exists. This Thesis is a response to this current requirement. The goal of the work was to prove the effects of the after-care, utilising an improved model and ensuring the functionality of the evaluation. The other goal was to find out if it was possible to elicit the effects caused by the bullying and the significance of the to peer support groups. In the beginning of the evaluation I created two different questionnaires. A Questionnaire about well-being, which is completed by the individuals in the group, at the start and also in the finalised gathering. The change that happens in between completion of the two individual questionnaires relates to the effectiveness. The effects extrapolated from the data content in relation to bullying were utilised in creation of the hypothesis. The primary goal of after-care is to reduce the effects of bullying, create hope for the future and facilitate re-covery. The individual carrying out the questionnaire is given five incremental options to express if they agree or disagree with the statements. The answers are taken to the Webprool program which clearly presents the change in columns when these two questionnaires are combined. The other questionnaire relates to the effectiveness of being part of the group of people who have had similar experiences. This is completed at the conclusion of the last gathering. I utilised the concept of this kind of group in formulating the hypothesis. The questionnaire was given to one group, producing a set of three answers to the first questionnaire and a set of two for the second, giving a total of five answers. The limited amount of answers established, mean that the results can only be considered as directional, highlighting trend only. The restritions imposed by the Government of Finland in relation to gatherings created limitations to results and findings, however the functionality of the model was confirmed. In the future the Valopilkku will collect together all the questionnaires from the whole year, so it will improve the reliability of the results. The improved model performed as planned. Certain requirements for adjustment before implementation of the process were determined. The individuals who answered clearly experienced the effects of the bullying mostly in the psychical and social sectors, there were less physical symptoms. Other factors that are instrumental in relation to causation of symptoms cannot be proven utilising this model. Change for the better was noticed in nearly every statement. The ovetrall consensus was that this kind of support in relation to bullying is of significant value and esential to overcome the effects of bullying. This proves that there is an obvious need for the aftercare of Valopilkku and that it has a positive effect for after-care. In relation to obtaining answers from the questionnaires it was unilaterally agreed that expressing answers within a group didn’t compromise safety or equality for the individuals and each individual’s respected was maintained. It was also unilaterally agreed that grouping individuals in relation to similar experiences was helpful in dealing with difficult issues. This model can be used by everyone who is working with people who have been bullied.
Työn tavoitteena oli saada Jälkihoidon vaikuttavuus todennettua kehitetyllä mittarilla ja selvittää sen toimivuutta arviointiin. Tavoitteena oli myös selvittää saako arvioinnilla esiin kiusaamisesta aiheutuneet vaikutukset ja mikä on vertaistuen merkitys.
Arvioinnin avuksi laadin kaksi kyselykaavaketta. Hyvinvointikysely, minkä ryhmäläiset täyttävät ensimmäisellä ja viimeisellä kokoontumiskerralla. Näiden kahden saman kyselyn välisestä muutoksesta syntyy vaikuttavuus. Hypoteeseiksi laitettiin tietoperustasta nousseet kiusaamisen vaikutukset. Jälkihoidon tavoitteena on vähentää kiusaamisen vaikutuksia, luoda toivoa tulevaisuuteen ja toipumiseen. Vastaajat vastasivat viisiportaisesti ovatko he samaa- vai erimieltä väittämän kanssa. Vastaukset vietiin webropol ohjelmaan ja yhdistettiin nämä kaksi kyselyä. Saatiin helposti muutos palkkeina näkyviin. Toinen kysely oli vertaisuuden vaikutuksesta, mihin vastattiin viimeisellä kerralla. Hypoteeseiksi siihen laitoin vertaisuuden tavoitteet.
Kokeilin kyselyä yhteen ryhmään, josta sain kolme ensimmäisen kerran vastausta ja kaksi toisen kerran vastausta. Vertaisuuskyselyyn tuli viisi vastausta. Vastausten vähäinen määrä teki mittavirheen tuloksiin, joten vastaukset ovat suuntaa-antavia. Prosessi jäi kesken Suomen Hallituksen linjauksen kokoontumisten rajoittamisen vuoksi. Tämä on voinut vaikuttaa myös lopputuloksiin. Mittarin toimivutta oli mahdollista arvioida ja vaikuttavuutta todentaa. Jatkossa Valopilkku kokoaa koko vuoden kyselyt yhteen, jolloin tulosten luotettavuus paranee.
Kehitetty mittari toimi suunnitellulla tavalla. Pieniä muutostarpeita havaittiin käytännön kokeilun myötä. Vastaajilla oli selkeästi kiusaamisen vaikutuksia pääasiassa psyykkisellä ja sosiaalisella osaalueella. Fyysisiä oireita oli vähemmän. Sitä mitkä muut asiat ovat vaikuttaneet oireisiin, ei voida tällä arvioinnilla todentaa. Ei myöskään sitä, onko muutoksen taustalla muita tekijöitä. Muutosta parempaan oli todennettavissa lähes kaikissa väittämissä. Jokainen oli lähes samaa mieltä siitä, että tarvitsee tukea kiusaamisesta aiheutuneisen asioiden käsittelemiseen. Tämä todentaa sen, että on olemassa selkeä tarve Valopilkkujen Jälkihoidolle ja sillä on myönteinen vaikutus toipumiseen.
Vertaisuuskyselyn vastauksissa oli yhteneväinen linja sille, että ryhmässä oli turvallista ja tasavertaista käsitellä asioita ja jokaista kunnioitettiin omana itsenään. Kaikki olivat yhtämieltä siitä, että vertaisuus on oikea tapa käsitellä vaikeita asioita.
Tätä mittaria voivat käyttää kaikki, jotka tekevät työtä kiusattujen kanssa.