Osallistujien kokemuksia joustavista täydennyskoulutuksista
Fredriksson, Erika (2020)
Fredriksson, Erika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057162
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii teollisuuden ja taloushallinnon aloilta joustavia täydennyskoulutuksia tarjoava Skaala-hanke. Työn tarkoituksena on tutkia hankkeen joustavien täydennyskoulutusten toimivuutta osallistujien näkökulmasta ja tavoitteena on saada kattava kuva onnistumisista ja kehittämistarpeista.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii osaamisen johtaminen. Koska koulutuksiin on osallistunut niin yksityishenkilöitä kuin yritysten henkilöstöä, osaamisen johtamisen teoriaa tarkastellaan kummastakin näkökulmasta. Teoriaosuudessa on keskitytty laajalti henkilöstökoulutuksiin. Työ on toteutettu laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska tutkittavana aiheena on yksilöiden kokemukset ja mielipiteet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut suoritettiin yhteensä kymmenelle henkilölle, jotka olivat lähiaikoina osallistuneet hankkeen koulutuksiin. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään osallistujien asenteet koulutusten onnistumisista ja epäkohdista sekä niiden mahdollisesti tuomasta lisäarvosta. Vastaukset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia.
Haastattelut suoritettiin puhelinhaastatteluina viidelle taloushallinnon perusteita käsittelevään koulutukseen osallistuneelle ja viidelle digimarkkinoinnin koulutukseen osallistuneelle henkilölle. Eri koulutuksiin osallistuneilta saatiin hyvin erilasia vastauksia, jonka vuoksi tulokset eivät ole suoraan verrattavissa jokaisen Skaala-hankkeen tarjoaman koulutuksen kanssa. Haastatteluiden vastauksista selvisi, että taloushallinnon koulutus oli osallistujien mielestä onnistunut hyvin niin sisällöllisesti kuin käytännön järjestelyiden osalta. Digimarkkinoinnissa sen sijaan oli hieman puutteita sisällön käytännönläheisyyden ja etäyhteyden toimivuuden kanssa. Seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi koulutuksen olleen hyödyllinen ja tuottaneen heille lisäarvoa.
Tutkimuksessa eniten esille tullut kehittämistarve on koulutusten sisällön kuvausten tarkkuus. Koulutusten sisältöjen kuvaukset voisivat olla tarkempia, jotta osallistujat pystyisivät etukäteen pohtimaan, onko koulutus heille hyödyllinen. Kuvauksessa voisi tuoda sisällön listauksen lisäksi esiin asioita, kuten minkä verran asiasta pitää tietää etukäteen, kuinka laajasti mainittuja asioita käsitellään ja miltä kantilta niitä käsitellään.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii osaamisen johtaminen. Koska koulutuksiin on osallistunut niin yksityishenkilöitä kuin yritysten henkilöstöä, osaamisen johtamisen teoriaa tarkastellaan kummastakin näkökulmasta. Teoriaosuudessa on keskitytty laajalti henkilöstökoulutuksiin. Työ on toteutettu laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska tutkittavana aiheena on yksilöiden kokemukset ja mielipiteet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut suoritettiin yhteensä kymmenelle henkilölle, jotka olivat lähiaikoina osallistuneet hankkeen koulutuksiin. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään osallistujien asenteet koulutusten onnistumisista ja epäkohdista sekä niiden mahdollisesti tuomasta lisäarvosta. Vastaukset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia.
Haastattelut suoritettiin puhelinhaastatteluina viidelle taloushallinnon perusteita käsittelevään koulutukseen osallistuneelle ja viidelle digimarkkinoinnin koulutukseen osallistuneelle henkilölle. Eri koulutuksiin osallistuneilta saatiin hyvin erilasia vastauksia, jonka vuoksi tulokset eivät ole suoraan verrattavissa jokaisen Skaala-hankkeen tarjoaman koulutuksen kanssa. Haastatteluiden vastauksista selvisi, että taloushallinnon koulutus oli osallistujien mielestä onnistunut hyvin niin sisällöllisesti kuin käytännön järjestelyiden osalta. Digimarkkinoinnissa sen sijaan oli hieman puutteita sisällön käytännönläheisyyden ja etäyhteyden toimivuuden kanssa. Seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi koulutuksen olleen hyödyllinen ja tuottaneen heille lisäarvoa.
Tutkimuksessa eniten esille tullut kehittämistarve on koulutusten sisällön kuvausten tarkkuus. Koulutusten sisältöjen kuvaukset voisivat olla tarkempia, jotta osallistujat pystyisivät etukäteen pohtimaan, onko koulutus heille hyödyllinen. Kuvauksessa voisi tuoda sisällön listauksen lisäksi esiin asioita, kuten minkä verran asiasta pitää tietää etukäteen, kuinka laajasti mainittuja asioita käsitellään ja miltä kantilta niitä käsitellään.