Ilmavoimien ohjaajien suorittaman käyttöhuoltomallin pilotointi
Kahra, Mikko (2020)
Kahra, Mikko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036817
Tiivistelmä
Ilmavoimien esikunta hyväksyi syksyllä 2017 uuden alkeis- ja peruslentokoulutuskoneen, GO:n (Grob G115E) operointikonseptin. Osana hyväksyttyä konseptia annettiin tehtäväksi pilotoida täysin ohjaajien vastuulla oleva käyttöhuollon toimintatapa.
Käyttöhuollolla tarkoitetaan ilma-aluksen käyttöhuolto-ohjeiden mukaisia tarkastuksia, täyttöjä ja teknillinen muutos- ja tiedotusjärjestelmän (TMT) edellyttämiä toimenpiteitä. Nykyisessä konseptissa näiden tehtävien suorittamisesta on vastannut joko Ilmavoimien tai sopimuskumppanin tekninen henkilöstö.
Pilotoinnilla haettiin kokemuksia uudesta toimintatavasta, jossa nykyisin teknisen henkilöstön vastuulla olevat ilma-aluksen käyttöhuoltotoimenpiteet toteutetaan ohjaajien toimesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten uudistettu toimintatapa vaikuttaa muun muassa ohjaajien ajankäyttöön, kaluston operointiin, kokonaistaloudellisen edullisuuteen ja lentoturvallisuustason säilymiseen. Työn haasteellisuutta lisäsi se, että sotilasilmailu on voimakkaasti säädeltyä eikä lentoturvallisuus saanut vaarantua muutettujen toimintatapojen seurauksena.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus uudesta toimintatavasta, siihen liittyvät ohjeet sekä yhteenveto pilotoinnin perusteella saaduista havainnoista. Tutkimus noudatteli konstruktiivisen tutkimuksen prosessia ja tulokset kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla pilotointiin osallistuneelta ohjaajalta. Siviili-ilmailun käytänteiden selvittämiseksi toteutettiin haastattelu Patria Pilot Training Oy:ssä.
Tulosten perusteella pilotoitu konsepti pidensi ohjaajan lentotehtävän suorittamiseen tarvitsemaa aikaa noin tunnilla, kun kyseessä oli yhteyslentotehtävä. Konseptin soveltuvuutta koulutuslentotoimintaan ei käytännössä päästy kokeilemaan, mutta arvioiden mukaan sen käyttöönotto saattaisi aiheuttaa vakavia häiriöitä lentokoulutuksen läpiviennille.
Ilmavoimien esikunnalle annettiin suositus, että mikäli tässä tutkimuksessa pilotoitu konsepti haluttaisiin ottaa sellaisenaan käyttöön, tulisi se toteuttaa tätä tutkimusta laajempana kokeiluna yhteys- ja kertauslentotoiminnassa. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiin mahdollisuutta antaa sotilaslentokoulutuksessa ilma-aluksen päivittäinen operointi ohjaajaoppilaiden vastuulle huomioiden oppilaiden ajankäyttö ja kokonaiskuormitus.
Käyttöhuollolla tarkoitetaan ilma-aluksen käyttöhuolto-ohjeiden mukaisia tarkastuksia, täyttöjä ja teknillinen muutos- ja tiedotusjärjestelmän (TMT) edellyttämiä toimenpiteitä. Nykyisessä konseptissa näiden tehtävien suorittamisesta on vastannut joko Ilmavoimien tai sopimuskumppanin tekninen henkilöstö.
Pilotoinnilla haettiin kokemuksia uudesta toimintatavasta, jossa nykyisin teknisen henkilöstön vastuulla olevat ilma-aluksen käyttöhuoltotoimenpiteet toteutetaan ohjaajien toimesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten uudistettu toimintatapa vaikuttaa muun muassa ohjaajien ajankäyttöön, kaluston operointiin, kokonaistaloudellisen edullisuuteen ja lentoturvallisuustason säilymiseen. Työn haasteellisuutta lisäsi se, että sotilasilmailu on voimakkaasti säädeltyä eikä lentoturvallisuus saanut vaarantua muutettujen toimintatapojen seurauksena.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus uudesta toimintatavasta, siihen liittyvät ohjeet sekä yhteenveto pilotoinnin perusteella saaduista havainnoista. Tutkimus noudatteli konstruktiivisen tutkimuksen prosessia ja tulokset kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla pilotointiin osallistuneelta ohjaajalta. Siviili-ilmailun käytänteiden selvittämiseksi toteutettiin haastattelu Patria Pilot Training Oy:ssä.
Tulosten perusteella pilotoitu konsepti pidensi ohjaajan lentotehtävän suorittamiseen tarvitsemaa aikaa noin tunnilla, kun kyseessä oli yhteyslentotehtävä. Konseptin soveltuvuutta koulutuslentotoimintaan ei käytännössä päästy kokeilemaan, mutta arvioiden mukaan sen käyttöönotto saattaisi aiheuttaa vakavia häiriöitä lentokoulutuksen läpiviennille.
Ilmavoimien esikunnalle annettiin suositus, että mikäli tässä tutkimuksessa pilotoitu konsepti haluttaisiin ottaa sellaisenaan käyttöön, tulisi se toteuttaa tätä tutkimusta laajempana kokeiluna yhteys- ja kertauslentotoiminnassa. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiin mahdollisuutta antaa sotilaslentokoulutuksessa ilma-aluksen päivittäinen operointi ohjaajaoppilaiden vastuulle huomioiden oppilaiden ajankäyttö ja kokonaiskuormitus.