Puolivalmisteiden pakkausmenetelmien laadun vertailu
Voong, Janne (2020)
Voong, Janne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296511
Tiivistelmä
Insinöörityössä verrattiin kahden juustopuolivalmisteen laatua eri pakkausmenetelmien välillä. Tuotteissa on ilmennyt ennenaikaisia pilaantumisia säilytyksen aikana nykyisillä pakkausmenetelmillä ja aiheutunut hävikkiä jatkotuotannossa. Tavoitteena oli selvittää, onko pakkausten vaihtamisella vaikutusta juustojen laatuun.
Testierät pakattiin normaalin tuotannon aikana, jotta koeolosuhteet vastaisivat mahdollisimman paljon normaaleja tuotanto-olosuhteita. Testatut pakkausmenetelmät olivat leipälaatikko, pahvilaatikko sekä makkaramuotoon pakattu juustomassa. Molemmista tuotteista pakattiin kaksi pakkauserää, uudella sekä nykyisellä pakkausmenetelmällä. Tuotteista otettiin tuotespesifikaation mukaiset analyysit, enterobakteerit sekä bakteerien kokonaispesäkemäärä. Lisäksi analysoitiin myös hiivat ja homeet. Tuotteista lähetettiin viikon välein uusi näyte analysoitavaksi kahdeksan viikon ajan. Mikrobiologiset analyysit teetettiin Valion Lapinlahden laboratoriossa. Myös tuotteiden jäähtyvyyttä verrattiin eri pakkausmenetelmien välillä dataloggerilla. Jäähtyvyyttä mitattiin muutaman vuorokauden ajan.
Molempien tuotteiden mikrobiologiset tulokset olivat tuotespesifikaation rajojen sisällä. Tuotteissa ei havaittu pilaantumisia kahdeksan viikon aikana. Tuloksissa esiintyi pieniä poikkeavuuksia bakteerien kokonaispesäkemäärissä, mutta ne eivät vaikuttaneet tuotteiden lopulliseen laatuun. Jäähdytyksessä havaittiin suuriakin eroja pakkausmenetelmien välillä. Tehokkain jäähdytys havaittiin makkaraan pakatulla juustomassalla. Makkarapakkaukset jäähtyivät muutamassa tunnissa, leipälaatikkoon pakatut pari vuorokautta ja pahvilaatikkoon pakatut neljä vuorokautta.
Tuloksien perusteella molemmat puolivalmisteet voitaisiin jatkossa pakata testatuilla pakkausmenetelmillä. Mahdollisuuksien mukaan jatkotutkimuksella pystyttäisiin saamaan vertailutuloksia suorittamalla samanlainen toistokoe kesäkaudella.
Testierät pakattiin normaalin tuotannon aikana, jotta koeolosuhteet vastaisivat mahdollisimman paljon normaaleja tuotanto-olosuhteita. Testatut pakkausmenetelmät olivat leipälaatikko, pahvilaatikko sekä makkaramuotoon pakattu juustomassa. Molemmista tuotteista pakattiin kaksi pakkauserää, uudella sekä nykyisellä pakkausmenetelmällä. Tuotteista otettiin tuotespesifikaation mukaiset analyysit, enterobakteerit sekä bakteerien kokonaispesäkemäärä. Lisäksi analysoitiin myös hiivat ja homeet. Tuotteista lähetettiin viikon välein uusi näyte analysoitavaksi kahdeksan viikon ajan. Mikrobiologiset analyysit teetettiin Valion Lapinlahden laboratoriossa. Myös tuotteiden jäähtyvyyttä verrattiin eri pakkausmenetelmien välillä dataloggerilla. Jäähtyvyyttä mitattiin muutaman vuorokauden ajan.
Molempien tuotteiden mikrobiologiset tulokset olivat tuotespesifikaation rajojen sisällä. Tuotteissa ei havaittu pilaantumisia kahdeksan viikon aikana. Tuloksissa esiintyi pieniä poikkeavuuksia bakteerien kokonaispesäkemäärissä, mutta ne eivät vaikuttaneet tuotteiden lopulliseen laatuun. Jäähdytyksessä havaittiin suuriakin eroja pakkausmenetelmien välillä. Tehokkain jäähdytys havaittiin makkaraan pakatulla juustomassalla. Makkarapakkaukset jäähtyivät muutamassa tunnissa, leipälaatikkoon pakatut pari vuorokautta ja pahvilaatikkoon pakatut neljä vuorokautta.
Tuloksien perusteella molemmat puolivalmisteet voitaisiin jatkossa pakata testatuilla pakkausmenetelmillä. Mahdollisuuksien mukaan jatkotutkimuksella pystyttäisiin saamaan vertailutuloksia suorittamalla samanlainen toistokoe kesäkaudella.