Digisyrjäytyminen diakoniatyön asiakaskunnassa
Heiskanen, Marko; Kinanen-Nimmrichter, Pirjo-Leena; Mäkinen, Satu (2020)
Heiskanen, Marko
Kinanen-Nimmrichter, Pirjo-Leena
Mäkinen, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296411
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää digitaalisten palvelujen tarvetta ja käyttömahdollisuuksia sekä niiden käyttöä estäviä syitä diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä mahdollisia syitä digitaalisten palvelujen vähäiseen käyttöön ja aiheuttaako se digitaalista syrjäytymistä? Pyrkimyksenä oli myös löytää ratkaisuehdotuksia asiakkaille suunnattuun ohjaustoimintaan ja toimintamuotoihin, jotka tukisivat mahdollisuuksia digitaalisuuden lisäämiseen ja saavutettavuuden kehittämiseen seurakunnan diakoniatyössä.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kuopion Männistön seurakunnan asukastuvan henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Haastateltavat olivat asukastuvan asiakkaita ja heitä oli 15 henkilöä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten pohjalta kävi ilmi, että digilaitteiden käyttö oli vähäistä. Laitteet koettiin hankaliksi juuri oman tietotaidon puutteen vuoksi. Osa haastateltavista oli kiinnostunut henkilökohtaisesta digilaitteiden käytön opastuksesta. Myös ikä ja elämäntilanne vaikuttivat päätöksiin käyttää digilaitteita sekä palveluja. Haastateltavat arvostivat enemmän kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista diakoniatoimen sekä muiden toimijoiden (esimerkiksi pankki, Kela, kirjasto jne.) kanssa.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kuopion Männistön seurakunnan asukastuvan henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Haastateltavat olivat asukastuvan asiakkaita ja heitä oli 15 henkilöä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten pohjalta kävi ilmi, että digilaitteiden käyttö oli vähäistä. Laitteet koettiin hankaliksi juuri oman tietotaidon puutteen vuoksi. Osa haastateltavista oli kiinnostunut henkilökohtaisesta digilaitteiden käytön opastuksesta. Myös ikä ja elämäntilanne vaikuttivat päätöksiin käyttää digilaitteita sekä palveluja. Haastateltavat arvostivat enemmän kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista diakoniatoimen sekä muiden toimijoiden (esimerkiksi pankki, Kela, kirjasto jne.) kanssa.