Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ensihoidossa – vajaaravitsemuksen sekä kaatumisen riskien tunnistaminen kiireettömillä ensihoitotehtävillä
Tuokkola, Kosti (2020)
Tuokkola, Kosti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235701
Tiivistelmä
Kehittämistyöllä tavoiteltiin uusia ratkaisuja ensilinjan toimijan ja sosiaalialan välille moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Kehittämistyön ensilinjan toimijana toimi ensihoito ja sosiaalialan edustajana oli Seinäjoen kaupungin Ikäkeskus. Kohderyhmänä olivat yli 75-vuotiaat ja/tai muuten vajaakuntoiset kotona asuvat kansalaiset.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää mittari, jolla ensihoitajat kykenisivät omilla kiireettömillä tehtävillään tekemään havaintoja kohdennetusti vajaaravitsemuksen ja kaatumisen riskin lisääntymiseen liittyen. Havaintojen aiheuttaessa huolta he kykenisivät ennalta määritellyn prosessin mukaan siirtämään tietoa Ikäkeskukselle. Ikäkeskus saisi arvokasta tietoa, jota voisi hyödyntää kohdennettujen interventioiden tuottamiseen.
Kehittämistyö perustui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja eteni Foresight Framework-mallin mukaisesti. Kehittämistyön menetelminä käytettiin kokeilukulttuuria, aivoriihtä ja SWOT-analyysiä. Kehittämistyöllä saatiin aikaiseksi KARA-mittari, joka pohjautuu pitkään käytössä olleisiin MNA-mittariin sekä FROP-com-mittariin. Myös uutta moniammatillista yhteistyötä saavutettiin kahden eri puolella SOTE-kenttää operoivan organisaation välille. Kehittämistyön empiirisenä osana oli kysely ensihoidon työntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien asenteita sekä kokemuksia omista taidoistaan koskien kehittämistyön viiteryhmää. Ensihoitajat kokivat osaavansa havaita monipuolisesti kotona pärjäämiseen liittyviä seikkoja. He tunnistivat puutteita osaamisessaan liittyen erityisesti vajaaravitsemuksen ja kaatumisen riskien tunnistamiseen.
Tässä kehittämistyössä otettiin ensimmäisiä askeleita kohti moniammatillisuuden hyödyntämistä ensihoidon ja Ikäkeskuksen välillä. Samalla luotiin valmiudet uusien toimintamallien yhteiseen kehittämiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää mittari, jolla ensihoitajat kykenisivät omilla kiireettömillä tehtävillään tekemään havaintoja kohdennetusti vajaaravitsemuksen ja kaatumisen riskin lisääntymiseen liittyen. Havaintojen aiheuttaessa huolta he kykenisivät ennalta määritellyn prosessin mukaan siirtämään tietoa Ikäkeskukselle. Ikäkeskus saisi arvokasta tietoa, jota voisi hyödyntää kohdennettujen interventioiden tuottamiseen.
Kehittämistyö perustui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja eteni Foresight Framework-mallin mukaisesti. Kehittämistyön menetelminä käytettiin kokeilukulttuuria, aivoriihtä ja SWOT-analyysiä. Kehittämistyöllä saatiin aikaiseksi KARA-mittari, joka pohjautuu pitkään käytössä olleisiin MNA-mittariin sekä FROP-com-mittariin. Myös uutta moniammatillista yhteistyötä saavutettiin kahden eri puolella SOTE-kenttää operoivan organisaation välille. Kehittämistyön empiirisenä osana oli kysely ensihoidon työntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien asenteita sekä kokemuksia omista taidoistaan koskien kehittämistyön viiteryhmää. Ensihoitajat kokivat osaavansa havaita monipuolisesti kotona pärjäämiseen liittyviä seikkoja. He tunnistivat puutteita osaamisessaan liittyen erityisesti vajaaravitsemuksen ja kaatumisen riskien tunnistamiseen.
Tässä kehittämistyössä otettiin ensimmäisiä askeleita kohti moniammatillisuuden hyödyntämistä ensihoidon ja Ikäkeskuksen välillä. Samalla luotiin valmiudet uusien toimintamallien yhteiseen kehittämiseen.