Työhyvinvoinnin edistäviä ja estäviä tekijöitä kiertävien varahenkilöiden kuvailemana
Hakola, Jutta (2020)
Hakola, Jutta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165204
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä kiertävässä varahenkilöstössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa varahenkilöstön työhyvinvoinnin edistävistä ja estävistä tekijöistä, joita johtamisella voidaan tukea. Saadun tiedon pohjalta tuotettiin kehittämisehdotuksia kiertävien varahenkilöiden esimiehille.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään lävitse työhyvinvointia ja sen johtamista. Keskeisinä käsitteinä toimivat työhyvinvointi, työhyvinvoinnin edistävät ja estävät tekijät sekä työhyvinvoinnin johtaminen. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluna haastatteluteemoja käyttäen. Haastatteluun osallistui viisitoista (15) kiertävää varahenkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina kiertävien varahenkilöiden kokemukset työhyvinvoinnista muodostuivat työn monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi koettiin mahdollisuus vaikuttaa työvuorosuunnitteluun ja lomien ajankohtaan. Työn vaihtelevuuden koettiin lisäävän ammatillista kehittymistä sekä ammatilliset koulutusmahdollisuudet koettiin hyväksi.
Esimiehen kanssa käydyt kehityskeskustelut sekä palautekeskustelut lisäsivät kiertävien varahenkilöiden työhyvinvointia. Vuosia jatkunut esimiehen positiivinen asenne alaisiaan kohtaan sekä positiivinen palautteen anto koettiin työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Työhyvinvointia estäväksi tekijäksi haastatellut kokivat kiertoyksiköiden määrän. Eri yksiköiden toimintatavat ja työnjako koettiin työhyvinvointia estäväksi tekijäksi. Lyhyet perehdytysjaksot nähtiin työhyvinvointia estävänä tekijänä.
Työyhteisön ilmapiiri koettiin toverilliseksi ja rehelliseksi. Kiertävät varahenkilöt saivat tukea toisiltaan ja esimieheltä. Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin johtamisella voidaan tukea varahenkilöstön työhyvinvointia, jossa korostuvat kiertävien varahenkilöiden työilmapiiri, työvuorosuunnittelu, perehdytys ja palkitseminen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään lävitse työhyvinvointia ja sen johtamista. Keskeisinä käsitteinä toimivat työhyvinvointi, työhyvinvoinnin edistävät ja estävät tekijät sekä työhyvinvoinnin johtaminen. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluna haastatteluteemoja käyttäen. Haastatteluun osallistui viisitoista (15) kiertävää varahenkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina kiertävien varahenkilöiden kokemukset työhyvinvoinnista muodostuivat työn monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi koettiin mahdollisuus vaikuttaa työvuorosuunnitteluun ja lomien ajankohtaan. Työn vaihtelevuuden koettiin lisäävän ammatillista kehittymistä sekä ammatilliset koulutusmahdollisuudet koettiin hyväksi.
Esimiehen kanssa käydyt kehityskeskustelut sekä palautekeskustelut lisäsivät kiertävien varahenkilöiden työhyvinvointia. Vuosia jatkunut esimiehen positiivinen asenne alaisiaan kohtaan sekä positiivinen palautteen anto koettiin työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Työhyvinvointia estäväksi tekijäksi haastatellut kokivat kiertoyksiköiden määrän. Eri yksiköiden toimintatavat ja työnjako koettiin työhyvinvointia estäväksi tekijäksi. Lyhyet perehdytysjaksot nähtiin työhyvinvointia estävänä tekijänä.
Työyhteisön ilmapiiri koettiin toverilliseksi ja rehelliseksi. Kiertävät varahenkilöt saivat tukea toisiltaan ja esimieheltä. Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin johtamisella voidaan tukea varahenkilöstön työhyvinvointia, jossa korostuvat kiertävien varahenkilöiden työilmapiiri, työvuorosuunnittelu, perehdytys ja palkitseminen.