Digitaaliset palvelut avoterveydenhuollossa: Kyselytutkimus ja toiminnallinen työpaja Oulun kaupungin terveydenhuoltohenkilöstölle.
Herukka, Anna; Tuohimaa, Tanja (2020)
Herukka, Anna
Tuohimaa, Tanja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062114
Tiivistelmä
Nykyiset toimintatavat eivät ole enää riittäviä terveydenhuollon palveluissa ja uusia toimintamalleja tarvitaan. Digitalisaation keinoin terveydenhuollon toimintaa voidaan tehostaa ja kohdentaa oikein. Palveluiden digitalisointi vaatii kuitenkin toimintatapojen muutoksia niin organisaation kuin ammattilaisenkin osalta. Lisäksi digitaalinen toimintaympäristö luo uusia osaamisvaatimuksia terveydenhuollon ammattilaisille. Kehittämistutkimuksen yhteistyökumppanina toimii Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, jossa myös digitaaliset palvelut ovat tulleet vahvasti osaksi avoterveydenhuollon vastaanottopalveluita. Digitaaliset palvelut ovat myös osa Oulun kaupungin Hyvinvointipalvelujen strategista linjausta.
Tämän kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun kaupungin avoterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä sähköisistä terveydenhuoltopalveluista, niiden kehittämisestä sekä selvittää terveydenhuoltohenkilöstön osaamista sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä. Kehittämistutkimuksen tavoitteena oli luoda toimintamalli Oulun kaupungille sähköisten vastaanottotoimintojen käyttöön tutkimustuloksia hyödyntäen.
Kehittämistutkimus rakentui kvantitatiivisestä osiosta (kyselytutkimus) sekä kehittämisosiosta (yhteistyöpaja). Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella 13.5.-7.6.2019. Kyselyn sai 229 ammattilaista ja vastauksia saatiin 74 kappaletta (32%). Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Saaduista tuloksista nousseita teemoja käsiteltiin yhteiskehittämisen työpajassa Oulun kaupungin terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.
Tulosten perusteella terveydenhuoltohenkilöstöllä oli riittävät digiosaamisen taidot sähköisten palveluiden käyttöön ja palvelut koettiin pääsääntöisesti vaikuttavina työn hallintaa tukevina toimintoina. Sähköisten palveluiden käyttöä hidasti riittämätön koulutus, resurssointi ja markkinoinnin vähyys kuntalaisille sekä ammattilaisille. Kyselytutkimuksesta selvisi, että lääkärit sekä vähiten työkokemusta omaavat ammattilaiset kokivat saaneensa huonommin tukea ja ohjausta sähköisten palveluiden käyttöön. Puolet vastaajista koki, ettei sähköisiä palveluita ole kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa ja liki 70% vastaajista kokivat, että eivät ole päässeet osallistumaan sähköisten palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lähes 60% vastaajista haluaisi jatkossa olla osana kehittämistoimintaa. Kehittämistutkimuksen tulokset luovutetaan Oulun kaupungin käyttöön. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sähköisten palveluiden kehittämiseksi sekä terveydenhuoltohenkilöstön digitaitoja tukevan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta myös esimiesten johtamisosaamisen vahvistamisessa.
Tämän kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun kaupungin avoterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä sähköisistä terveydenhuoltopalveluista, niiden kehittämisestä sekä selvittää terveydenhuoltohenkilöstön osaamista sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä. Kehittämistutkimuksen tavoitteena oli luoda toimintamalli Oulun kaupungille sähköisten vastaanottotoimintojen käyttöön tutkimustuloksia hyödyntäen.
Kehittämistutkimus rakentui kvantitatiivisestä osiosta (kyselytutkimus) sekä kehittämisosiosta (yhteistyöpaja). Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella 13.5.-7.6.2019. Kyselyn sai 229 ammattilaista ja vastauksia saatiin 74 kappaletta (32%). Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Saaduista tuloksista nousseita teemoja käsiteltiin yhteiskehittämisen työpajassa Oulun kaupungin terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.
Tulosten perusteella terveydenhuoltohenkilöstöllä oli riittävät digiosaamisen taidot sähköisten palveluiden käyttöön ja palvelut koettiin pääsääntöisesti vaikuttavina työn hallintaa tukevina toimintoina. Sähköisten palveluiden käyttöä hidasti riittämätön koulutus, resurssointi ja markkinoinnin vähyys kuntalaisille sekä ammattilaisille. Kyselytutkimuksesta selvisi, että lääkärit sekä vähiten työkokemusta omaavat ammattilaiset kokivat saaneensa huonommin tukea ja ohjausta sähköisten palveluiden käyttöön. Puolet vastaajista koki, ettei sähköisiä palveluita ole kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa ja liki 70% vastaajista kokivat, että eivät ole päässeet osallistumaan sähköisten palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lähes 60% vastaajista haluaisi jatkossa olla osana kehittämistoimintaa. Kehittämistutkimuksen tulokset luovutetaan Oulun kaupungin käyttöön. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sähköisten palveluiden kehittämiseksi sekä terveydenhuoltohenkilöstön digitaitoja tukevan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta myös esimiesten johtamisosaamisen vahvistamisessa.