Muovin erilliskeräyksen vaikutus sekajätteen tilavuuteen
Hänninen, Jere (2019)
Hänninen, Jere
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131221
Tiivistelmä
Pääkaupunkiseudun uusien jätehuoltomääräysten astuessa voimaan 1.1.2021 muovin erilliskeräys muuttuu pakolliseksi yli viiden huoneiston kiinteistöissä. Työn tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako muovin erilliskeräys sekajätteen tilavuuteen sekä erilliskerättävän muovin asukas- ja huoneistokohtainen määrä litroissa. Tilaajalle kehitettiin myös laskenta-kaava, jonka avulla voidaan optimoida kiinteistöjen jätetyhjennyksiä. Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY).
Tutkimus suoritettiin mittaamalla kiinteistöjen muovi- ja sekajäteastioiden täyttöasteita, joiden avulla laskettiin asukas- ja huoneistokohtaisesti syntyviä jätemääriä. Mittaamalla sekajätemääriä sekä kiinteistöissä, joissa on muovinkeräys, että kiinteistöissä, joissa ei ole muovinkeräystä ja vertailemalla tuloksia keskenään saatiin selville, vaikuttaako muovin erilliskeräys sekajätteen tilavuuteen.
Tuloksista selvisi, että muovia kerättiin keskimäärin 9 litraa viikossa asukasta kohden. Määrä vaihtelee kiinteistön koosta riippuen, sillä alle 10 huoneiston kiinteistöissä muovia kerättiin 17 litraa asukasta kohden ja yli 30 huoneiston kiinteistöissä vain 6 litraa asukasta kohden. Sekajätettä syntyi kiinteistöissä, joissa on muovinkeräys noin 30—53 litraa ja kiinteistöissä, joissa ei ole muovinkeräystä noin 41—68 litraa asukasta kohden viikossa, joten tutkimuksen tulosten mukaan muovin erilliskeräys vähentää sekajätteen määrää noin 9—15 viikossa asukasta kohden. Tuloksissa keskityttiin asukaskohtaisiin tuloksiin, sillä huoneistokohtaisiin tuloksiin vaikutti paljon se, kuinka suuri osa kunkin kiinteistön huoneistoista oli tosiasiassa asutettuna.
Tutkimus suoritettiin mittaamalla kiinteistöjen muovi- ja sekajäteastioiden täyttöasteita, joiden avulla laskettiin asukas- ja huoneistokohtaisesti syntyviä jätemääriä. Mittaamalla sekajätemääriä sekä kiinteistöissä, joissa on muovinkeräys, että kiinteistöissä, joissa ei ole muovinkeräystä ja vertailemalla tuloksia keskenään saatiin selville, vaikuttaako muovin erilliskeräys sekajätteen tilavuuteen.
Tuloksista selvisi, että muovia kerättiin keskimäärin 9 litraa viikossa asukasta kohden. Määrä vaihtelee kiinteistön koosta riippuen, sillä alle 10 huoneiston kiinteistöissä muovia kerättiin 17 litraa asukasta kohden ja yli 30 huoneiston kiinteistöissä vain 6 litraa asukasta kohden. Sekajätettä syntyi kiinteistöissä, joissa on muovinkeräys noin 30—53 litraa ja kiinteistöissä, joissa ei ole muovinkeräystä noin 41—68 litraa asukasta kohden viikossa, joten tutkimuksen tulosten mukaan muovin erilliskeräys vähentää sekajätteen määrää noin 9—15 viikossa asukasta kohden. Tuloksissa keskityttiin asukaskohtaisiin tuloksiin, sillä huoneistokohtaisiin tuloksiin vaikutti paljon se, kuinka suuri osa kunkin kiinteistön huoneistoista oli tosiasiassa asutettuna.