Korkojen nousun vaikutukset yksityishenkilön asuntosijoittamiseen
Hyytiäinen, Tommi; Weintraub, Joel (2019)
Lataukset:
Hyytiäinen, Tommi
Weintraub, Joel
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025813
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yksityisten asuntosijoittajien suhtautumista lainojen korkojen nousuun. Tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla asuntosijoittajat ovat varautuneet mahdolliseen korkojen nousuun ja ovatko he huolissaan siitä, sillä korkotason nousulla voi olla merkittäviä vaikutuksia sijoitusasunnoista saataviin tuottoihin. Työ antaa kattavan yleiskatsauksen asuntosijoittamisesta kiinnostuneille, jotka haluavat kerryttää ymmärrystään asuntosijoittamiseen kohdistuvista mahdollisista riskeistä erityisesti korkojen nousuun liittyen.
Viime vuosikymmeninä korkotaso on laskenut ennätyksellisen alhaalle, joissain maissa jopa negatiiviselle tasolle. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat nousseet merkittävästi etenkin kasvukeskuksissa, joissa vuokra-asuntojen kysyntä on suurinta. Asuntosijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hän joutuu ottamaan sijoituksilleen korkeampia lainamääriä tai hakemaan tuottoa syrjäseudulla sijaitsevista kohteista, joissa asuntojen hintakehitys on ollut maltillisempaa. Edullinen laina houkuttelee sijoittajia ottamaan lainaa, mutta tähän liittyy merkittäviä riskejä, mikäli korkotaso kääntyy nousuun eikä tähän ole varauduttu.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään dokumenttianalyysiä ja standardoitua kyselytutkimusta. Dokumenttianalyysissä luodaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys asuntosijoittamisen rahoitusrakenteesta, tuoton määrittelystä, asuntomarkkinoiden kehityksestä, asuntosijoittamiseen liittyvistä riskeistä sekä rahapoliittisesta korkotasosta. Standardoidussa kyselytutkimuksessa puolestaan kartoitetaan Suomen Vuokranantajien jäsenten näkemyksiä korkojen nousun vaikutuksista asuntosijoittamiseen ottamalla selvää siitä, miten he ovat varautuneet mahdolliseen korkojen nousuun ja kokevatko he tämän uhkana sijoituksilleen.
Tutkimuksen perusteella selvä enemmistö vastaajista ei ole huolissaan korkojen noususta, vaikka suurin osa vastaajista on rahoittanut sijoituksiaan vieraalla pääomalla ja kertoo uskovansa markkinakoron tulevan nousemaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä selittyy sillä, että asuntosijoittajat ovat varautuneet korkojen nousuun hyvin ja ovat siis valveutuneita tähän liittyvistä riskeistä. Enemmistö vastanneista kertoi varautuneensa korkojen nousuun uskomalla kassavirran kestävän sen eli he ovat ottaneet korkojen nousun huomioon vuokratuotoissaan. Toinen merkittävä varautumiskeino vastanneiden joukossa olivat säästöt.
Tutkimuksen otanta on kuitenkin varsin pieni verrattuna Suomen asuntosijoittajien kokonaismäärään. Tutkimuksessa ei myöskään tavoitettu lainkaan nuoria asuntosijoittajia vaan suurin osa vastaajista oli yli 45-vuotiaita. Vastanneiden ikäjakaumalla voi olla merkitystä korkojen tason noususta huolestuneiden määrään, sillä nuorilla asuntosijoittajilla ei välttämättä ole käyttävissä puskurirahastoa eikä varallisuutta asuntolainojen erilaisiin vakuusmahdollisuuksiin. Pienen otannan ja tutkimukseen vastanneiden epätasaisen ikäjakauman vuoksi tutkimustulokset edustavat vain pienen joukon näkemyksiä eikä niitä voida yleistää kaikkiin Suomen asuntosijoittajiin.
Viime vuosikymmeninä korkotaso on laskenut ennätyksellisen alhaalle, joissain maissa jopa negatiiviselle tasolle. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat nousseet merkittävästi etenkin kasvukeskuksissa, joissa vuokra-asuntojen kysyntä on suurinta. Asuntosijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hän joutuu ottamaan sijoituksilleen korkeampia lainamääriä tai hakemaan tuottoa syrjäseudulla sijaitsevista kohteista, joissa asuntojen hintakehitys on ollut maltillisempaa. Edullinen laina houkuttelee sijoittajia ottamaan lainaa, mutta tähän liittyy merkittäviä riskejä, mikäli korkotaso kääntyy nousuun eikä tähän ole varauduttu.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään dokumenttianalyysiä ja standardoitua kyselytutkimusta. Dokumenttianalyysissä luodaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys asuntosijoittamisen rahoitusrakenteesta, tuoton määrittelystä, asuntomarkkinoiden kehityksestä, asuntosijoittamiseen liittyvistä riskeistä sekä rahapoliittisesta korkotasosta. Standardoidussa kyselytutkimuksessa puolestaan kartoitetaan Suomen Vuokranantajien jäsenten näkemyksiä korkojen nousun vaikutuksista asuntosijoittamiseen ottamalla selvää siitä, miten he ovat varautuneet mahdolliseen korkojen nousuun ja kokevatko he tämän uhkana sijoituksilleen.
Tutkimuksen perusteella selvä enemmistö vastaajista ei ole huolissaan korkojen noususta, vaikka suurin osa vastaajista on rahoittanut sijoituksiaan vieraalla pääomalla ja kertoo uskovansa markkinakoron tulevan nousemaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä selittyy sillä, että asuntosijoittajat ovat varautuneet korkojen nousuun hyvin ja ovat siis valveutuneita tähän liittyvistä riskeistä. Enemmistö vastanneista kertoi varautuneensa korkojen nousuun uskomalla kassavirran kestävän sen eli he ovat ottaneet korkojen nousun huomioon vuokratuotoissaan. Toinen merkittävä varautumiskeino vastanneiden joukossa olivat säästöt.
Tutkimuksen otanta on kuitenkin varsin pieni verrattuna Suomen asuntosijoittajien kokonaismäärään. Tutkimuksessa ei myöskään tavoitettu lainkaan nuoria asuntosijoittajia vaan suurin osa vastaajista oli yli 45-vuotiaita. Vastanneiden ikäjakaumalla voi olla merkitystä korkojen tason noususta huolestuneiden määrään, sillä nuorilla asuntosijoittajilla ei välttämättä ole käyttävissä puskurirahastoa eikä varallisuutta asuntolainojen erilaisiin vakuusmahdollisuuksiin. Pienen otannan ja tutkimukseen vastanneiden epätasaisen ikäjakauman vuoksi tutkimustulokset edustavat vain pienen joukon näkemyksiä eikä niitä voida yleistää kaikkiin Suomen asuntosijoittajiin.