Pohjola Terveysmestari -palvelun perehdytyksen kehittäminen
Kiiskinen, Mari; Inkinen, Anna (2019)
Kiiskinen, Mari
Inkinen, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324435
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kysely Pohjola Terveysmestari -palvelun työntekijöille perehdytyksen eri osa-alueista. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, että millainen on hyvä perehdytys, millainen on hyvä perehdyttäjä ja miten Pohjola Terveysmestari -palvelun perehdyttämistä voidaan parantaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Pohjola Terveysmestari -palvelun perehdytysprosessia paremmaksi kokonaisuudeksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytystä erilaisen lähdemateriaalin avulla. Teoriaosuudessa tuotiin esille, että mistä hyvä perehdytys rakentuu ja millainen on hyvä perehdyttäjä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta ja kysely järjestettiin Google Formsissa. Kyselyssä kysyttiin kysymyksiä perehdytykseen liittyen. Kyselyyn vastasi 82,9 % terveysmestareista.
Kyselyn perusteella nousi esille, että Pohjola Terveysmestari -palvelu on uusi palvelu, jossa perehdytysprosessi on kehittynyt. Perehdytyksen suurimpia haasteita olivat muun muassa perehdytyksen epäselvät tavoitteet, vähäinen palautteen antaminen sekä tunnusten toimimattomuus. Opinnäytetyön kyselylomakkeen perusteella tehtiin Pohjola Terveysmestari -palvelulle check-lista. Check-listassa on koottuna monia tärkeitä asioita esimerkiksi Pohjola Terveysmestari -palvelun käytännöistä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että perehdyttämisessä olisi osa-alueita, joita tulisi parantaa. Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotukset liittyivät perehdyttämisen mittaroinnin kehittämiseen sekä esimiestyön tutkimiseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytystä erilaisen lähdemateriaalin avulla. Teoriaosuudessa tuotiin esille, että mistä hyvä perehdytys rakentuu ja millainen on hyvä perehdyttäjä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta ja kysely järjestettiin Google Formsissa. Kyselyssä kysyttiin kysymyksiä perehdytykseen liittyen. Kyselyyn vastasi 82,9 % terveysmestareista.
Kyselyn perusteella nousi esille, että Pohjola Terveysmestari -palvelu on uusi palvelu, jossa perehdytysprosessi on kehittynyt. Perehdytyksen suurimpia haasteita olivat muun muassa perehdytyksen epäselvät tavoitteet, vähäinen palautteen antaminen sekä tunnusten toimimattomuus. Opinnäytetyön kyselylomakkeen perusteella tehtiin Pohjola Terveysmestari -palvelulle check-lista. Check-listassa on koottuna monia tärkeitä asioita esimerkiksi Pohjola Terveysmestari -palvelun käytännöistä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että perehdyttämisessä olisi osa-alueita, joita tulisi parantaa. Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotukset liittyivät perehdyttämisen mittaroinnin kehittämiseen sekä esimiestyön tutkimiseen.