Kuntoarvion ja rakennushistoriaselvityksen rajapinta: Case Teiskon Isosaari
Tuohiniitty, Minna-Riikka (2019)
Tuohiniitty, Minna-Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324181
Tiivistelmä
Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä käynnisti kaavamuutosprosessin Isosaaren alueella Teiskossa. Prosessiin liittyen Isosaaressa sijaitsevalle Teiskon pappilalle ja sen rakennuskannalle tehtiin kuntoarvio ja rakennushistoriaselvitys. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja rakennettua ympäristöä, ja suojelustatuksen vuoksi rakennusvalvontaviranomaiset vaativat rakennushistoriaselvityksen osaksi lupamenettelyä.
Opinnäytteessä tutkittiin erityisesti kuntoarvion ja rakennushistoriaselvityksen rajapintoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kohteessa. Tapausesimerkkinä käytettiin Isosaaren pappilaa ja sille suoritettujen tutkimusten tuottamaa tietoa yhteisprosessista.
Kvalitatiivinen tutkimus koostui empiirisistä havainnoista, kirjallisista lähteistä ja arkistotutkimuksista. Isosaaren rakennuksille tehtiin kuntoarvio ja dokumentointi kesän 2019 aikana. Samanaikaisesti rakennuksen teknisen kuntoarvion kanssa toteutettiin rakennushistoriallinen selvitys.
Kuntotutkimus ja historiaselvitys sisältävät useita tosiaan tukevia, osin päällekkäisiä, tasoja yhden tuottaessa arvokasta tietoa toisen käytettäväksi. Yhtäaikaiset tutkimukset työryhmän tai yksittäisen tutkijan toimesta antavat toimivan työkalun suojellun rakennuskannan ylläpidolle ja säilyttämiselle.
Suojelupäätös voi usein rajoittaa rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden laajuutta sekä töissä käytettyjä menetelmiä ja materiaaleja. Samaan aikaan erityisesti julkisten rakennusten tulee mahdollisuuksien mukaan täyttää voimassa olevat rakennusmääräykset. Rakennusten teknisen kunnon ja rakennushistoriallisten arvojen ottaminen yksityiskohtaisen ja suunnitelmallisen ylläpidon yhteiseksi pohjaksi edesauttaa suojellun rakennuskannan säilyttämistä.
Rakennushistoriallinen selvitys on opinnäytteen liitteenä. Rakennusten kuntoarvioraporttia ei Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän toiveesta liitetä julkiseen opinnäytetyöhön.
Opinnäytteessä tutkittiin erityisesti kuntoarvion ja rakennushistoriaselvityksen rajapintoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kohteessa. Tapausesimerkkinä käytettiin Isosaaren pappilaa ja sille suoritettujen tutkimusten tuottamaa tietoa yhteisprosessista.
Kvalitatiivinen tutkimus koostui empiirisistä havainnoista, kirjallisista lähteistä ja arkistotutkimuksista. Isosaaren rakennuksille tehtiin kuntoarvio ja dokumentointi kesän 2019 aikana. Samanaikaisesti rakennuksen teknisen kuntoarvion kanssa toteutettiin rakennushistoriallinen selvitys.
Kuntotutkimus ja historiaselvitys sisältävät useita tosiaan tukevia, osin päällekkäisiä, tasoja yhden tuottaessa arvokasta tietoa toisen käytettäväksi. Yhtäaikaiset tutkimukset työryhmän tai yksittäisen tutkijan toimesta antavat toimivan työkalun suojellun rakennuskannan ylläpidolle ja säilyttämiselle.
Suojelupäätös voi usein rajoittaa rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden laajuutta sekä töissä käytettyjä menetelmiä ja materiaaleja. Samaan aikaan erityisesti julkisten rakennusten tulee mahdollisuuksien mukaan täyttää voimassa olevat rakennusmääräykset. Rakennusten teknisen kunnon ja rakennushistoriallisten arvojen ottaminen yksityiskohtaisen ja suunnitelmallisen ylläpidon yhteiseksi pohjaksi edesauttaa suojellun rakennuskannan säilyttämistä.
Rakennushistoriallinen selvitys on opinnäytteen liitteenä. Rakennusten kuntoarvioraporttia ei Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän toiveesta liitetä julkiseen opinnäytetyöhön.