Kohti lapsilähtöisempää palvelutarpeen arviointia : palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Turun sosiaalipalveluissa
Grönlund, Kirsi (2019)
Grönlund, Kirsi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123794
Tiivistelmä
Tässä kehittämistyön tutkimuksellisessa osiossa on selvitetty miten palvelutarpeen arviointeja tehdään Turun kaupungin sosiaalipalveluissa ja kuinka lapsen osallisuus toteutuu palvelutarpeen arvioinnin aikana. Aineisto koostuu lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöille lähettämien kyselylomakkeiden vastauksista sekä sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluista. Kyselylomakkeen vastauksia oli kuusi kappaletta ja ryhmähaastatteluja viisi, joihin osallistui yhteensä 28 sosiaalityöntekijää. Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kehittämistyön tutkimuksellisessa osiossa tuli esille, että palvelutarpeen arviointia tehdään monin eri tavoin. Pääsääntöisesti palvelutarpeen arvioinnin aikana tavataan lasta, vaikka lapselle ei omaa tapaamista järjestettäisikään. Osassa palvelutarpeen arviointeja arviointi on kuitenkin voitu päättää ilman lapsen tapaamista. Isossa osassa palvelutarpeen arviointeja yhteenvetotapaaminen jäi kokonaan pitämättä. Haastatteluissa tuli esille suuri vaihtuvuus työntekijöiden keskuudessa lapsen tapaamisen arvosta.
Kehittämistyön kehittämisosiossa on kehitetty ehdotus yhtenäiseksi malliksi palvelutarpeen arviointiin. Ehdotukseksi Turussa toteutettavasta mallista valikoitui Helsingin tuen tarpeen arviointimalli. Kiinnostus Helsingin tuen tarpeen arviointimallia kohtaa nousi esille sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluissa. Kehittämisprosessin aikana saimme koulutusta Helsingin mallin käytöstä. Palvelutarpeen arvioinnin aikaisen työskentelyn tulisi sisältää aloitustapaamisen lisäksi kotikäynti, lasten tapaaminen sekä yhteenvetotapaaminen. Kehittämisen tuloksena syntyi sosiaalityöntekijöille muistilista arvioinnin aikana selvitettävistä asioista sekä alustavat versiot palautelomakkeista sekä palvelutarpeen arvioinnin esitteestä. This Master thesis examines how social workers are performing social service needs assessment abd how children are involved during these assesments in Turku´s social services.
In a study conducted during this master thesis, 28 social workers participated in the group interviews and six social workers answered to the questionnaires. This material was analyzed using content analysis.
According to the study the social service needs assessment are being performed in various ways. Children are being met in majority of the assesments, but the understanding of the value of meeting a child varies a lot amoung social workers. Most of the social cervice needs assesments are being closed without a summary meeting and some without a meeting the children in guestion.
In this study, a uniform model of performing an assessment work is being suggested. The suggestion is to utilize the service needs assessment model used in Helsinki. Yhe assessment should always contein an opening meeting, home visit, child´s meeting and summary meeting. During the study, a training day on servise needs assessment work in Helsinki was participated. Also, a feedback form to the children and parents, checklist to the social worker and a brochure abaut the abaut the assessment work was developed.
Kehittämistyön tutkimuksellisessa osiossa tuli esille, että palvelutarpeen arviointia tehdään monin eri tavoin. Pääsääntöisesti palvelutarpeen arvioinnin aikana tavataan lasta, vaikka lapselle ei omaa tapaamista järjestettäisikään. Osassa palvelutarpeen arviointeja arviointi on kuitenkin voitu päättää ilman lapsen tapaamista. Isossa osassa palvelutarpeen arviointeja yhteenvetotapaaminen jäi kokonaan pitämättä. Haastatteluissa tuli esille suuri vaihtuvuus työntekijöiden keskuudessa lapsen tapaamisen arvosta.
Kehittämistyön kehittämisosiossa on kehitetty ehdotus yhtenäiseksi malliksi palvelutarpeen arviointiin. Ehdotukseksi Turussa toteutettavasta mallista valikoitui Helsingin tuen tarpeen arviointimalli. Kiinnostus Helsingin tuen tarpeen arviointimallia kohtaa nousi esille sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluissa. Kehittämisprosessin aikana saimme koulutusta Helsingin mallin käytöstä. Palvelutarpeen arvioinnin aikaisen työskentelyn tulisi sisältää aloitustapaamisen lisäksi kotikäynti, lasten tapaaminen sekä yhteenvetotapaaminen. Kehittämisen tuloksena syntyi sosiaalityöntekijöille muistilista arvioinnin aikana selvitettävistä asioista sekä alustavat versiot palautelomakkeista sekä palvelutarpeen arvioinnin esitteestä.
In a study conducted during this master thesis, 28 social workers participated in the group interviews and six social workers answered to the questionnaires. This material was analyzed using content analysis.
According to the study the social service needs assessment are being performed in various ways. Children are being met in majority of the assesments, but the understanding of the value of meeting a child varies a lot amoung social workers. Most of the social cervice needs assesments are being closed without a summary meeting and some without a meeting the children in guestion.
In this study, a uniform model of performing an assessment work is being suggested. The suggestion is to utilize the service needs assessment model used in Helsinki. Yhe assessment should always contein an opening meeting, home visit, child´s meeting and summary meeting. During the study, a training day on servise needs assessment work in Helsinki was participated. Also, a feedback form to the children and parents, checklist to the social worker and a brochure abaut the abaut the assessment work was developed.