Creating and Evaluating a Project Regarding Sustainability for Early Childhood Education
Haukka, Ilona (2019)
Haukka, Ilona
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821446
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kestävän kehityksen oppimateriaali varhaiskasvatukseen, joka helpottaisi tärkeän ja joskus vaikeankin aiheen esille tuomista lapsilähtöisesti. Oppimateriaalin rungoksi luotiin käsikirjoitus, jossa tyttö nimeltä Ideya johdattaa kuulijaa luonnossa tapahtuvien asioiden äärelle fiktiivisessä ympäristössä, josta kuitenkin on helppo ohjata keskustelua oikean elämän äärelle. Toimintakokonaisuus koostui viidestä toimintakerrasta, joissa kussakin luettiin yksi kappale oppimateriaalista ja lisäksi keskusteltiin aiheesta ja tehtiin aiheen mukainen toiminnallinen tuokio.
Sosiaalipedagogiset menetelmät osoittautuivat aihetta sivuaviksi ja vahvistaviksi menetelmiksi, niissä korostuvien luovien menetelmien, keskinäisen hyväksynnän ja yhteisöllisyyden tavoittelemisen vuoksi. Toimintatuokioissa pyrittiin myös käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia tai kierrätystä suosivia materiaaleja. Tarinaa ja toimintatuokioita on mahdollista hyödyntää varhaiskasvatuksessa opinnäytetyötä mukaillen, mutta tavoitteena olisi kehittää oppimateriaalia kokonaiseksi kuvitetuksi kirjaksi tehtävineen.
Arviointi koostui teoriaa ja tavoitteita tarkastellen. Toimintatuokioita havainnoitiin sosiaalipedagogisista näkökulmista ja kestävän kehityksen arvojen toteutumista on arvioitu lasten ja henkilökunnan palautteen avulla. Lasten osallistumisen ja tarkkaavaisuuden laadusta pystyi päättelemään, että tarina ja toiminta oli mieleenpainuvaa. Henkilökunnan palaute oli positiivista ja rohkaisevaa. Ryhmän lastentarhanopettaja auttoi toimintatuokioiden havainnoinnissa ja ulkopuolisen havainnot antoivat arvokkaan lisän työn kehittämiseen.
Oppimateriaalia kestävästä kehityksestä, joka on suunnattu aikuisille, on löydettävissä. Koska kestävä kehitys on kuitenkin aihe, johon kaikkien tulisi tutustua, on lapsille suunnatun materiaalin tarve perusteltua. Lasten sisäistämää oppia kestävästä kehityksestä on vaikeaa mitata, mutta lasten sitoutuminen oppimateriaalissa käsiteltäviin aiheisiin oli selvästi havaittavissa. Toimintatuokioiden ohessa syntyi myös digitaalista oheismateriaalia päiväkodin käyttöön, joka osoittautui suositeltavaksi pedagogisen dokumentoinnin välineeksi. Tämä osoittaa myös, että toiminnan lomassa syntyi uusia täydentäviä ideoita.
Sosiaalipedagogiset menetelmät osoittautuivat aihetta sivuaviksi ja vahvistaviksi menetelmiksi, niissä korostuvien luovien menetelmien, keskinäisen hyväksynnän ja yhteisöllisyyden tavoittelemisen vuoksi. Toimintatuokioissa pyrittiin myös käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia tai kierrätystä suosivia materiaaleja. Tarinaa ja toimintatuokioita on mahdollista hyödyntää varhaiskasvatuksessa opinnäytetyötä mukaillen, mutta tavoitteena olisi kehittää oppimateriaalia kokonaiseksi kuvitetuksi kirjaksi tehtävineen.
Arviointi koostui teoriaa ja tavoitteita tarkastellen. Toimintatuokioita havainnoitiin sosiaalipedagogisista näkökulmista ja kestävän kehityksen arvojen toteutumista on arvioitu lasten ja henkilökunnan palautteen avulla. Lasten osallistumisen ja tarkkaavaisuuden laadusta pystyi päättelemään, että tarina ja toiminta oli mieleenpainuvaa. Henkilökunnan palaute oli positiivista ja rohkaisevaa. Ryhmän lastentarhanopettaja auttoi toimintatuokioiden havainnoinnissa ja ulkopuolisen havainnot antoivat arvokkaan lisän työn kehittämiseen.
Oppimateriaalia kestävästä kehityksestä, joka on suunnattu aikuisille, on löydettävissä. Koska kestävä kehitys on kuitenkin aihe, johon kaikkien tulisi tutustua, on lapsille suunnatun materiaalin tarve perusteltua. Lasten sisäistämää oppia kestävästä kehityksestä on vaikeaa mitata, mutta lasten sitoutuminen oppimateriaalissa käsiteltäviin aiheisiin oli selvästi havaittavissa. Toimintatuokioiden ohessa syntyi myös digitaalista oheismateriaalia päiväkodin käyttöön, joka osoittautui suositeltavaksi pedagogisen dokumentoinnin välineeksi. Tämä osoittaa myös, että toiminnan lomassa syntyi uusia täydentäviä ideoita.