”Keho on se, mikä on ihmisen ympärillä" : kokemuksia kehonkuvapiirroksen käytöstä ylipainoisten nuorten ryhmässä
Skarp, Johanna (2012)
Skarp, Johanna
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091018326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091018326
Tiivistelmä
Kehonkuva määritellään ihmisen henkilökohtaiseksi käsitykseksi omasta kehostaan ja sen suhteesta ympäröivään maailmaan. Se on tieto- ja tunnepohjainen, osittain tiedostettu ja tiedostamaton. Terve kehonkuva luo pohjan realistiselle itsensä kokemiselle, itseluottamukselle ja kehon välittämien viestien tunnistamiselle. Tutkimusten mukaan lasten ylipainoon saattaa liittyä huono kehonkuva.
Yksi kehonkuvan tutkimisen ja harjoittamisen väline on kehonkuvapiirros. Kehittämistehtäväni tavoitteena oli lisätä tietämystä kehonkuvapiirroksen käytettävyydestä fysioterapeutin toteuttamassa kehonkuvaharjoittelussa. Kehittämistehtäväni tarkoitus oli tutkia kehonkuvapiirroksen antamia kokemuksia ylipainoisten nuorten omasta kehonkuvasta sekä kehonkuvapiirroksen tekemisestä. Lisäksi tarkoitus oli tutkia fysioterapeutin kokemuksia kehonkuvapiirroksen teettämisestä ja tätä kautta käytettävyydestä.
Toteutin kehittämistehtäväni lähinnä kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tiedonkeruumenetelminä olivat informoitu kysely, osallistuva havainnointi ja haastattelu. Kehittämistehtäväni oli osa Tampereen yliopistollisen sairaalan ylipainoisten nuorten Keho, Maku, Mieli-ryhmää. Tutkimusjoukko muodostui neljästä 10–13-vuotiaasta nuoresta.
Kehittämistehtäväni tulosten perusteella kehonkuvapiirroksen käyttämistä on syytä harkita huolella. Se, millaisen kuntoutujan kanssa, missä fysioterapiaprosessin vaiheessa, millaisella virittelyllä ja millä aikataululla sitä käytetään, vaikuttaa välineestä saatavaan hyötyyn. Myös kuntoutujan ja fysioterapeutin motivaatio, terapiasuhteen laatu sekä kehonkuvapiirroksen teon jälkeen käytävä keskustelu näyttävät kehittämistehtäväni perusteella vaikuttavan välineen käytettävyyteen.
Kehittämistehtäväni perusteella kehonkuvapiirros vaikuttaa toimivan parhaiten, kun se mielletään ponnistuslaudaksi fysioterapeutin ja nuoren välisessä terapiasuhteessa. Kehonkuvapiirroksen myötä on mahdollista käydä monipuolista, yksilöllistä ja kuntoutujalähtöistä keskustelua nuoren kokemasta kehonkuvasta ja omassa kehossa olemisesta. Kehonkuvapiirros voi auttaa nuorta kehollisten tunteiden sanoittamisessa.
Yksi kehonkuvan tutkimisen ja harjoittamisen väline on kehonkuvapiirros. Kehittämistehtäväni tavoitteena oli lisätä tietämystä kehonkuvapiirroksen käytettävyydestä fysioterapeutin toteuttamassa kehonkuvaharjoittelussa. Kehittämistehtäväni tarkoitus oli tutkia kehonkuvapiirroksen antamia kokemuksia ylipainoisten nuorten omasta kehonkuvasta sekä kehonkuvapiirroksen tekemisestä. Lisäksi tarkoitus oli tutkia fysioterapeutin kokemuksia kehonkuvapiirroksen teettämisestä ja tätä kautta käytettävyydestä.
Toteutin kehittämistehtäväni lähinnä kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tiedonkeruumenetelminä olivat informoitu kysely, osallistuva havainnointi ja haastattelu. Kehittämistehtäväni oli osa Tampereen yliopistollisen sairaalan ylipainoisten nuorten Keho, Maku, Mieli-ryhmää. Tutkimusjoukko muodostui neljästä 10–13-vuotiaasta nuoresta.
Kehittämistehtäväni tulosten perusteella kehonkuvapiirroksen käyttämistä on syytä harkita huolella. Se, millaisen kuntoutujan kanssa, missä fysioterapiaprosessin vaiheessa, millaisella virittelyllä ja millä aikataululla sitä käytetään, vaikuttaa välineestä saatavaan hyötyyn. Myös kuntoutujan ja fysioterapeutin motivaatio, terapiasuhteen laatu sekä kehonkuvapiirroksen teon jälkeen käytävä keskustelu näyttävät kehittämistehtäväni perusteella vaikuttavan välineen käytettävyyteen.
Kehittämistehtäväni perusteella kehonkuvapiirros vaikuttaa toimivan parhaiten, kun se mielletään ponnistuslaudaksi fysioterapeutin ja nuoren välisessä terapiasuhteessa. Kehonkuvapiirroksen myötä on mahdollista käydä monipuolista, yksilöllistä ja kuntoutujalähtöistä keskustelua nuoren kokemasta kehonkuvasta ja omassa kehossa olemisesta. Kehonkuvapiirros voi auttaa nuorta kehollisten tunteiden sanoittamisessa.