Painehaavojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen - interventiotutkimus
Heikkilä, Elisa (2019)
Heikkilä, Elisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082217928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082217928
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy vuonna 2007 käynnistyneeseen Helsingin terveyskeskuksen Akuuttisairaalan ja Ammattikorkeakoulu Metropolian hoitotyön koulutusohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ”Painehaavojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen – Interventiotutkimus Laakson sairaalassa”. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja kuvata potilaan painehaavojen tunnistamisen ja ehkäisyn interventio sekä arvioida intervention käyttökelpoisuutta ja käytön vaikutuksia painehaavojen tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Intervention osa-alueita olivat painehaavariskin arviointi, ihon tarkkailu, asentohoito ja ravitsemus. Tutkimus suoritettiin Laakson sairaalan interventio- ja vertailuosastolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida tutkimuslomakkeita ja tehdä päätelmiä intervention toteutumisesta interventio osastolla. Osastolla täytettiin 109 potilaasta painehaavatutkimuslomake, tässä opinnäytetyössä on mukana 45 tutkimuslomaketta. Painehaavatutkimuslomakkeet on kerätty toukokuu 2008 - elokuu 2008 välisenä aikana. Nimetyt tutkimushoitajat täyttivät intervention kriteereistä täyttävistä potilaista valmiiksi laaditun tutkimuslomakkeen, joka koostui potilaan perustiedoista, sairaalassa olon syystä ja kestosta, jo olevista painehaavoista, potilaan liikuntakyvystä, apuvälineiden käytöistä, ihon kunnosta, henkisestä tilasta, ravitsemuksesta sekä erittämisestä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaikkia potilaita kannustettiin itsenäiseen liikkumiseen ja asennon vaihtamiseen voinnin mukaisesti. Hoitohenkilökunta huolehti vuodepotilaiden asennon vaihtamisesta säännöllisesti. Potilaiden omaisia tavoitettiin huonosti ja tästä syystä heitä ohjattiin vähän. Kaikkien potilaiden Braden pisteet laskettiin osastolle tullessa ja kotiuttamishetkellä. Potilaiden sitoutumista hoitoonsa heikensi dementia tai sekavuus sairaalassa olon aikana. Potilaista kaksi oli erittäin motivoituneita hoitoonsa. Potilaiden ihon kuntoa tarkistettiin aktiivisesti päivittäin hoitamisen yhteydessä. Vajaaravitsemusriskin arviointia ei suoritettu potilaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida tutkimuslomakkeita ja tehdä päätelmiä intervention toteutumisesta interventio osastolla. Osastolla täytettiin 109 potilaasta painehaavatutkimuslomake, tässä opinnäytetyössä on mukana 45 tutkimuslomaketta. Painehaavatutkimuslomakkeet on kerätty toukokuu 2008 - elokuu 2008 välisenä aikana. Nimetyt tutkimushoitajat täyttivät intervention kriteereistä täyttävistä potilaista valmiiksi laaditun tutkimuslomakkeen, joka koostui potilaan perustiedoista, sairaalassa olon syystä ja kestosta, jo olevista painehaavoista, potilaan liikuntakyvystä, apuvälineiden käytöistä, ihon kunnosta, henkisestä tilasta, ravitsemuksesta sekä erittämisestä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaikkia potilaita kannustettiin itsenäiseen liikkumiseen ja asennon vaihtamiseen voinnin mukaisesti. Hoitohenkilökunta huolehti vuodepotilaiden asennon vaihtamisesta säännöllisesti. Potilaiden omaisia tavoitettiin huonosti ja tästä syystä heitä ohjattiin vähän. Kaikkien potilaiden Braden pisteet laskettiin osastolle tullessa ja kotiuttamishetkellä. Potilaiden sitoutumista hoitoonsa heikensi dementia tai sekavuus sairaalassa olon aikana. Potilaista kaksi oli erittäin motivoituneita hoitoonsa. Potilaiden ihon kuntoa tarkistettiin aktiivisesti päivittäin hoitamisen yhteydessä. Vajaaravitsemusriskin arviointia ei suoritettu potilaille.