Lastenkodissa asuvien lasten kokemuksia osallisuudesta
Männikkö, Eeva (2019)
Männikkö, Eeva
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062617555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062617555
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut laadullisen tutkimuksen menetelmin kerätä tietoa lastenkotiin sijoitettujen lasten kokemuksia osallisuudesta ja osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu osallisuuden ja kokemuksen tutkimisen teorioista.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta lastenkodissa asuvaa tai sieltä juuri poismuuttanutta lasta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut. Haastattelun pääteemat – lasten mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, lasten asioita koskeva päätöksentekoprosessi lapsen näkökulmasta ja lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus-muodostettiin osallisuuden teorioista. Aineisto analysoitiin fenomenologisen metodin avulla. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltu tutkimuskysymyksittäin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Minkälaisia kokemuksia lastenkodissa asuvilla lapsilla on osallisuudesta? Miten lasten osallisuutta voidaan tukea? Mitkä tekijät ovat lasten osallisuuden toteutumisen haasteina? Tuloksissa tuodaan esille asiakkaina olevien lasten näkökulmia osallisuudesta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että lastenkodissa asuvien lasten osallisuus toteutuu osin hyvin. Aikuiset ottivat aktiivisesti kontaktia lapsiin ja kannustivat heitä vuorovaikutukseen ja mielipiteiden ilmaisemiseen. Lapsilla oli kokemus, että heidät kohdattiin kunnioittavalla sekä arvostavalla tavalla ja heidän toiveensa ja näkemykset pyrittiin huomioimaan. Lastenkodissa suunniteltiin yhteistä tekemistä, johon lapsilla oli mahdollisuus vaikuttaa. Osallisuuden toteutumisessa oli myös epäkohtia. Tiedonkulun ongelmat ja henkilökunnan suuri vaihtuvuus vaikuttivat negatiivisella tavalla lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen sekä lasten osallisuuden toteutumiseen. Osa lapsista koki neuvotteluihin osallistumisen pakollisena ja negatiivisena asiana, ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihin. Vaikka osallisuuteen liitetään usein kokemus yhteisöllisyydestä ja tunne kuulumisesta johonkin, suurin osa haastatelluista lapsista koki, etteivät kuuluneet lastenkodissa lasten ja aikuisten muodostamaan yhteisöön.
Lasten esille tuomien näkemysten avulla työntekijät saavat tietoa ja ymmärrystä siitä, miten lapset kokevat osallisuutensa toteutuvan lastenkodissa asuessaan. Aineistoa voidaan hyödyntää lastenkodeissa tehtävän työn kehittämisessä, jotta lapsi saisi mahdollisimman hyvää hoitoa sekä huolenpitoa ja lapsen eteen tehtävä työ olisi vaikuttavaa ja laadukasta.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta lastenkodissa asuvaa tai sieltä juuri poismuuttanutta lasta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut. Haastattelun pääteemat – lasten mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, lasten asioita koskeva päätöksentekoprosessi lapsen näkökulmasta ja lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus-muodostettiin osallisuuden teorioista. Aineisto analysoitiin fenomenologisen metodin avulla. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltu tutkimuskysymyksittäin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Minkälaisia kokemuksia lastenkodissa asuvilla lapsilla on osallisuudesta? Miten lasten osallisuutta voidaan tukea? Mitkä tekijät ovat lasten osallisuuden toteutumisen haasteina? Tuloksissa tuodaan esille asiakkaina olevien lasten näkökulmia osallisuudesta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että lastenkodissa asuvien lasten osallisuus toteutuu osin hyvin. Aikuiset ottivat aktiivisesti kontaktia lapsiin ja kannustivat heitä vuorovaikutukseen ja mielipiteiden ilmaisemiseen. Lapsilla oli kokemus, että heidät kohdattiin kunnioittavalla sekä arvostavalla tavalla ja heidän toiveensa ja näkemykset pyrittiin huomioimaan. Lastenkodissa suunniteltiin yhteistä tekemistä, johon lapsilla oli mahdollisuus vaikuttaa. Osallisuuden toteutumisessa oli myös epäkohtia. Tiedonkulun ongelmat ja henkilökunnan suuri vaihtuvuus vaikuttivat negatiivisella tavalla lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen sekä lasten osallisuuden toteutumiseen. Osa lapsista koki neuvotteluihin osallistumisen pakollisena ja negatiivisena asiana, ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihin. Vaikka osallisuuteen liitetään usein kokemus yhteisöllisyydestä ja tunne kuulumisesta johonkin, suurin osa haastatelluista lapsista koki, etteivät kuuluneet lastenkodissa lasten ja aikuisten muodostamaan yhteisöön.
Lasten esille tuomien näkemysten avulla työntekijät saavat tietoa ja ymmärrystä siitä, miten lapset kokevat osallisuutensa toteutuvan lastenkodissa asuessaan. Aineistoa voidaan hyödyntää lastenkodeissa tehtävän työn kehittämisessä, jotta lapsi saisi mahdollisimman hyvää hoitoa sekä huolenpitoa ja lapsen eteen tehtävä työ olisi vaikuttavaa ja laadukasta.