Normaalisynnytyksen hoito- nykykäsitys : Vertaileva tutkimus normaalisynnytyksen hoidon nykykäsityksestä 2012 ja 2018
Laaksonen, Martta; Roos, Maria; Saarisalo, Matilda (2019)
Laaksonen, Martta
Roos, Maria
Saarisalo, Matilda
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615172
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja synnytysten vastuualueelle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) hoidetaan noin 5000 synnytystä vuodessa. Iso osa näistä on normaalisynnytyksiä. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa tämänhetkistä käsitystä normaalisynnytyksen hoitamisen käytänteistä ja käsityksistä Tays:ssa. Opinnäytetyön tehtävä oli toistaa Sanna-Kaisa Kukon vuonna 2012 tekemä kysely normaalisynnytyksen hoitamisesta ja vertailla vastauksia. Vuonna 2012 Tays:ssa aloitettiin Matalan riskin synnytyksen projekti, joten opinnäytetyön avulla selvitettiin projektin käytäntöön tuomia mahdollisia muutoksia. Toistettiin sama kysely ja vertailtiin saatuja vastauksia. Tavoitteena oli, että tuloksia ja tietoa voidaan hyödyntää käytännön työssä synnytyksen hoidossa. Opinnäytetyö kehitti tekijöiden ammatillisuutta sekä syvensi tietoa kyseisestä aiheesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin puolisrukturoidulla verkkopohjaisella kyselylomakkeella ja se välitettiin vastaajille sähköpostilla. Vastauksia saatiin kätilöiltä (N=53) ja lääkäreiltä (N=16), ne analysoitiin tilastollisesti.
Suurin osa kätilöistä 58% ja lääkäreistä 63% vuonna 2018 luokitteli normaalisynnytyksen spontaanisti alkaneeksi, jossa tarvittaessa synnytyksen edistämiseksi voidaan käyttää kalvojen puhkaisua, oksitosiinia ja eri lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Edelleen synnyttäjän hoidossa käytettiin lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä, hoitohenkilökunta tarjosi empaattista tukea, annettiin mahdollisuus liikkumiseen ja syömiseen synnytyksen aikana. WHO:n (2018) hoitosuosituksen mukaan nämä ovatkin todistettavasti hyödyllisiä käytänteitä. Jatkuvaa ktg-seurantaa synnytyksen aikana ei myöskään vuoden 2018 vastauksissa kannatettu normaalisynnytyksen hoidossa. Sisätutkimuksen tekemisessä vastaukset olivat pysyneet samana. Korostuneesti nousi esille sen tekeminen vain tarpeen mukaan. Synnytysasentojen suhteen oli tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2012 vastauksiin, mutta edelleen eniten valintaan vaikutti se, miten lapsi näytti parhaiten syntyvän. Erilaisia ponnistusasentoja oli tullut lisää käyttöön kyselyiden välisenä aikana. WHO:n normaalisynnytyksen hoitosuositus 2018 mainitsee todistettavasti hyödylliseksi käytännöksi synnytyksessä sen, että kätilö rohkaisee synnyttäjää valitsemaan synnytysasennon synnyttäjälle mieluisaksi sekä ponnistamaan synnyttäjän tarpeen mukaan (Liite 1). Synnytyksen hoidossa oli tapahtunut muutoksia monilla eri osa-alueilla ja synnytyksen hoito vastasi osittain WHO:n hoitosuosituksia. Kehittämisehdotuksena normaalisynnytyksen määritelmää tulisi tarkentaa, sekä kätilöiden ja lääkäreiden synnyttäjälle antama hoito ja interventiot tulisi perustua tutkimukseen.
Suurin osa kätilöistä 58% ja lääkäreistä 63% vuonna 2018 luokitteli normaalisynnytyksen spontaanisti alkaneeksi, jossa tarvittaessa synnytyksen edistämiseksi voidaan käyttää kalvojen puhkaisua, oksitosiinia ja eri lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Edelleen synnyttäjän hoidossa käytettiin lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä, hoitohenkilökunta tarjosi empaattista tukea, annettiin mahdollisuus liikkumiseen ja syömiseen synnytyksen aikana. WHO:n (2018) hoitosuosituksen mukaan nämä ovatkin todistettavasti hyödyllisiä käytänteitä. Jatkuvaa ktg-seurantaa synnytyksen aikana ei myöskään vuoden 2018 vastauksissa kannatettu normaalisynnytyksen hoidossa. Sisätutkimuksen tekemisessä vastaukset olivat pysyneet samana. Korostuneesti nousi esille sen tekeminen vain tarpeen mukaan. Synnytysasentojen suhteen oli tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2012 vastauksiin, mutta edelleen eniten valintaan vaikutti se, miten lapsi näytti parhaiten syntyvän. Erilaisia ponnistusasentoja oli tullut lisää käyttöön kyselyiden välisenä aikana. WHO:n normaalisynnytyksen hoitosuositus 2018 mainitsee todistettavasti hyödylliseksi käytännöksi synnytyksessä sen, että kätilö rohkaisee synnyttäjää valitsemaan synnytysasennon synnyttäjälle mieluisaksi sekä ponnistamaan synnyttäjän tarpeen mukaan (Liite 1). Synnytyksen hoidossa oli tapahtunut muutoksia monilla eri osa-alueilla ja synnytyksen hoito vastasi osittain WHO:n hoitosuosituksia. Kehittämisehdotuksena normaalisynnytyksen määritelmää tulisi tarkentaa, sekä kätilöiden ja lääkäreiden synnyttäjälle antama hoito ja interventiot tulisi perustua tutkimukseen.