Kouluviihtyvyys Merenojan koulussa Kalajoella
Uusitalo, Saana (2019)
Uusitalo, Saana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913326
Tiivistelmä
Tein tutkimukseni kouluviihtyvyydestä Kalajoelle Merenojan koululle. Kohderyhmänä olivat yläkoulun oppilaat. Tutkimuskysymyksiä oli kolme. Mitkä asiat vaikuttavat kouluviihtyvyyteen? Miten kyselyssä nousseet tekijät vaikuttavat kouluviihtyvyyteen? Kuinka paljon kyselyssä eri tekijät vaikuttavat oppilaisiin?
Tutkimuksen pohjaksi löysin tietoa niin kirjallisuudesta kuin verkkolähteistäkin. Tutkimuksen suunnittelun tueksi löysin neljä opinnäytetyötä. Jokainen opinnäytetyö lähestyi kouluviihtyvyyttä eri näkökulmasta. Tutkimuksessani päätin huomioida vain koulun sisäisten asioiden vaikutuksia viihtyvyyteen. Jaottelin kysymykset kolmeen aihealueeseen, jotka olivat fyysinen ympäristö, oppilashuollolliset asiat sekä vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet. Fyysisen ympäristön vaikutuksia oli kuvattu laajalti Työterveyslaitoksen ja kirjoittajien julkaisemassa teoksessa Ergonomia. Oppilashuollosta ja siihen kuuluvista toimijoista löysin tietoa monista eri verkkolähteistä. Sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyen hyviksi tietoperustan lähteiksi valikoituivat muun muassa Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa-Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, Pauli Juutin ja Pontus Salmen teos Tunteet ja työ sekä Rauno Haapaniemen ja Liisa Rainan teos Rakenna oppiva ryhmä- Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Tutkimus oli kvantitatiivinen, mutta siinä oli myös laadullisia piirteitä avoimien kysymyksien vuoksi. Toteutin kyselyn yläkoululaisille verkkokyselynä Webropol-sovelluksen avulla.
Kyselystä selvisi, että fyysiseen ympäristöön oppilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Koulu oli onnistunut luomaan suurimmilta osin hyvät puitteet, jotka mahdollistivat koulussa viihtymisen. Sisustukseen kuitenkin kaivattiin värejä, verhoja, taidetta ja sohvia. Piha-alueilla oli paljon aktiviteetteja, mutta erityisesti istumapaikkoja kaivattiin lisää. Oppilashuollollisten asioiden koettiin vaikuttavan joko positiivisesti tai ei ollenkaan. Etenkin ennaltaehkäisevän oppilashuollon, kuten KiVa-koulutoiminnan ja tukioppilastoiminnan vaikuttavuutta tulisi lisätä. Sosiaalisista suhteista oppilaat kokivat kaverien vaikuttavan viihtyvyyteen eniten ja positiivisesti. Koko ikäluokan ja koko koulun välinen ilmapiiri koettiin pääsääntöisesti hyvänä, mutta ikäluokkien ja joidenkin ryhmien välillä oli havaittavissa myös huonoa ilmapiiriä. Opettajien ja oppilaiden väliset suhteet koettiin enimmäkseen positiivisena, mutta osa koki, että tämä vaihtelee opettajasta riippuen. Kokonaisuudessaan koulussa vaikutti vallitsevan myönteinen ilmapiiri, mutta sitä voisi kehittää.
Tutkimuksen pohjaksi löysin tietoa niin kirjallisuudesta kuin verkkolähteistäkin. Tutkimuksen suunnittelun tueksi löysin neljä opinnäytetyötä. Jokainen opinnäytetyö lähestyi kouluviihtyvyyttä eri näkökulmasta. Tutkimuksessani päätin huomioida vain koulun sisäisten asioiden vaikutuksia viihtyvyyteen. Jaottelin kysymykset kolmeen aihealueeseen, jotka olivat fyysinen ympäristö, oppilashuollolliset asiat sekä vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet. Fyysisen ympäristön vaikutuksia oli kuvattu laajalti Työterveyslaitoksen ja kirjoittajien julkaisemassa teoksessa Ergonomia. Oppilashuollosta ja siihen kuuluvista toimijoista löysin tietoa monista eri verkkolähteistä. Sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyen hyviksi tietoperustan lähteiksi valikoituivat muun muassa Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa-Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, Pauli Juutin ja Pontus Salmen teos Tunteet ja työ sekä Rauno Haapaniemen ja Liisa Rainan teos Rakenna oppiva ryhmä- Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Tutkimus oli kvantitatiivinen, mutta siinä oli myös laadullisia piirteitä avoimien kysymyksien vuoksi. Toteutin kyselyn yläkoululaisille verkkokyselynä Webropol-sovelluksen avulla.
Kyselystä selvisi, että fyysiseen ympäristöön oppilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Koulu oli onnistunut luomaan suurimmilta osin hyvät puitteet, jotka mahdollistivat koulussa viihtymisen. Sisustukseen kuitenkin kaivattiin värejä, verhoja, taidetta ja sohvia. Piha-alueilla oli paljon aktiviteetteja, mutta erityisesti istumapaikkoja kaivattiin lisää. Oppilashuollollisten asioiden koettiin vaikuttavan joko positiivisesti tai ei ollenkaan. Etenkin ennaltaehkäisevän oppilashuollon, kuten KiVa-koulutoiminnan ja tukioppilastoiminnan vaikuttavuutta tulisi lisätä. Sosiaalisista suhteista oppilaat kokivat kaverien vaikuttavan viihtyvyyteen eniten ja positiivisesti. Koko ikäluokan ja koko koulun välinen ilmapiiri koettiin pääsääntöisesti hyvänä, mutta ikäluokkien ja joidenkin ryhmien välillä oli havaittavissa myös huonoa ilmapiiriä. Opettajien ja oppilaiden väliset suhteet koettiin enimmäkseen positiivisena, mutta osa koki, että tämä vaihtelee opettajasta riippuen. Kokonaisuudessaan koulussa vaikutti vallitsevan myönteinen ilmapiiri, mutta sitä voisi kehittää.