Digitaalinen omaishoidon palvelumalli : mallin toimivuus ja osallistujien elämänlaatu
Pääkkönen, Riikka; Rajala, Marja-Leena (2019)
Pääkkönen, Riikka
Rajala, Marja-Leena
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712053
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin digitaalisten palveluiden vaikutuksia ikääntyneiden omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaatuun sekä digitaalisen palvelumallin toimivuutta ja soveltuvuutta kolmannen sektorin organisoimaksi ja johtamaksi. Tutkimus on osa TAMK:n hanketta Omaishoitajat ja hoidettavat digiaikaan. Hankkeen pilotointiaika oli seitsemän kuukautta ja hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana. Hankkeessa testattiin kolmea erilaista digitaalista palvelua omaishoitajille ja hoidettaville; yhteydenpito- ja ajanvietepalvelu, lääkäripalvelu ja pelipalvelu. Pilottiryhmä muodostui 20 omaishoitajasta ja 20 hoidettavasta. Lisäksi digitaalisten palveluiden käyttökokeilussa toimi kaksi kolmannen sektorin toimijaa koordinaattorin roolissa sekä kaksi TAMK:n projektityöntekijää.
Omaishoitajat ja hoidettavat haastateltiin ennen ja jälkeen käyttökokeilun liittyen heidän kokemuksiinsa elämänlaadusta. Projektityöntekijöille ja kolmannen sektorin toimijoille toteutettiin toimivuuteen liittyvä haastattelu käyttökokeilun jälkeen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun muodossa ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä omaishoitajien elämänlaatua. Elämänlaatuun liittyviä positiivisia vaikutuksia löytyi kaikilta elämänlaadun osa-alueilta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristön näkökulmat. Erityisesti liikuntahetket toivat omaishoitajien elämään niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Digitaalisen palvelumallin johtaminen ja organisointi kolmannen sektorin toimesta on tämän hankkeen mukaisissa palveluissa mahdollista, mutta edellyttää, että tekniset laitteet ja yhteydet saadaan toimivimmiksi.
Tulevaisuudessa tulee edelleen kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten palveluiden tarvelähtöiseen muotoiluun erityisesti ikääntyneiden kohdalla. Palveluiden integroiminen ikääntyville jo tutuiksi tulleisiin laitteisiin esimerkiksi tietokoneisiin, televisioon tai älypuhelimeen lisäisi todennäköisesti palveluiden käyttöä.
Omaishoitajat ja hoidettavat haastateltiin ennen ja jälkeen käyttökokeilun liittyen heidän kokemuksiinsa elämänlaadusta. Projektityöntekijöille ja kolmannen sektorin toimijoille toteutettiin toimivuuteen liittyvä haastattelu käyttökokeilun jälkeen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun muodossa ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä omaishoitajien elämänlaatua. Elämänlaatuun liittyviä positiivisia vaikutuksia löytyi kaikilta elämänlaadun osa-alueilta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristön näkökulmat. Erityisesti liikuntahetket toivat omaishoitajien elämään niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Digitaalisen palvelumallin johtaminen ja organisointi kolmannen sektorin toimesta on tämän hankkeen mukaisissa palveluissa mahdollista, mutta edellyttää, että tekniset laitteet ja yhteydet saadaan toimivimmiksi.
Tulevaisuudessa tulee edelleen kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten palveluiden tarvelähtöiseen muotoiluun erityisesti ikääntyneiden kohdalla. Palveluiden integroiminen ikääntyville jo tutuiksi tulleisiin laitteisiin esimerkiksi tietokoneisiin, televisioon tai älypuhelimeen lisäisi todennäköisesti palveluiden käyttöä.