Alvar-palvelun vaikutuksia ikäihmisten mielenterveyteen: Kartoitus Vaasan Ikäkeskuksen ja kotihoidon tarjoaman Alvar-palvelun vaikutuksista sitä käyttävien ikäihmisten mielenterveyteen
Kotala, Julia; Autio, Satu-Maria (2019)
Kotala, Julia
Autio, Satu-Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078049
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Vaasan Ikäkeskuksen ja kotihoidon tarjoaman Alvar-palvelun piirissä olevien ikäihmisten kokemuksia palvelusta sekä sen mahdollisista vaikutuksista heidän mielenterveyteensä. Tavoitteena oli näin tuottaa hyödyllistä tietoa Vaasan Ikäkeskukselle, joka on esittänyt tarpeen tutkimukselle kyseiseen palveluun liittyen. Tarkoituksena oli saada Alvar-palvelun asiakkaiden ääni kuuluviin ja tuottaa näin hyödyllistä tietoa palvelun tarjoajalle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Alvar-palvelua käyttävää ikäihmistä. Haastattelut suoritettiin videopuhelun välityksellä. Haastattelukysymykset olivat sekä laadullisia että määrällisiä, ja tutkimus onkin kvalitatiivinen sekä kvantitatiivinen. Laadulliset kysymykset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja määrälliset kysymykset jäsennettiin kuvioiden kautta, joissa tulevat esille vastausprosentit. Teoreettisessa osiossa käsitellään ikäihmistä käsitteenä sekä ikääntymiseen liittyviä fyysisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia. Lisäksi käsitellään mielenterveyden erityispiirteitä ikävaihe huomioiden, erilaisia digitaalisia palveluita ikäihmisille sekä ikäihmisten palveluiden politiikkaa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Alvar-palvelun asiakkaat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä palveluun. Palvelun käyttö koettiin helpoksi, ja palvelun koettiin lisäävän sosiaalisen vuorovaikutuksen määrää arjessa. Palvelua kuvailtiin ystäväksi ja sen koettiin piristävän arjen harmautta. Alvar-palvelun kautta saatiin arkeen myös virikkeellisyyttä. Myös turvallisuuden tunne oli vahvistunut, ja palvelulla kerrottiin olevan positiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin. Nämä kaikki viittaavat siihen, että Alvar-palvelu tukee ikäihmisten mielenterveyttä. Palvelusta ei juurikaan noussut esille muita negatiivisia puolia kuin se, että kaikille sen tarjoama sisältö ei ollut riittävän mielekästä, vaan lähinnä ajan kuluttamista. The purpose of this bachelor’s thesis was to find out if Alvar service offered by the Senior Centre and the home care unit of Vaasa has an impact on the mental health of the elderly using it. The aim was to produce useful information for Senior Centre, which has suggested the topic for this research. The purpose was to get the elderly’s voice heard and to provide useful information to the service provider.
The material for the research was collected by interviewing seven elderly people using the Alvar service. The interviews were conducted via a video call. The interview questions were both qualitative and quantitative, so the research itself is both qualitative and quantitative. The qualitative questions were analyzed using material-based content analysis method and the quantitative questions were structured through patterns that show the response rates. The theoretical part deals with the elderly as a concept and the aging with its physical, cognitive and social changes. In addition, it deals with mental health taking into account the age span, various digital services for the elderly and the policy of social services for the elderly.
The study shows that the clients of the Alvar service were mostly very satisfied with the service. The use of the service was felt easy, and the service was felt to increase social interaction in everyday life. The service was described as a friend and it was felt to be as an everyday refreshment. The Alvar service also provided a stimulus for everyday life. The feeling of security was also strengthened, and the service was reported to have a positive influence on the well-being of the mind. All of these suggest that the Alvar service supports the mental health of the elderly. There were hardly any other negative aspects that emerged from the service than the fact that for everyone the content provided by it was not sufficiently meaningful, but mainly about spending time.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Alvar-palvelua käyttävää ikäihmistä. Haastattelut suoritettiin videopuhelun välityksellä. Haastattelukysymykset olivat sekä laadullisia että määrällisiä, ja tutkimus onkin kvalitatiivinen sekä kvantitatiivinen. Laadulliset kysymykset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja määrälliset kysymykset jäsennettiin kuvioiden kautta, joissa tulevat esille vastausprosentit. Teoreettisessa osiossa käsitellään ikäihmistä käsitteenä sekä ikääntymiseen liittyviä fyysisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia. Lisäksi käsitellään mielenterveyden erityispiirteitä ikävaihe huomioiden, erilaisia digitaalisia palveluita ikäihmisille sekä ikäihmisten palveluiden politiikkaa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Alvar-palvelun asiakkaat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä palveluun. Palvelun käyttö koettiin helpoksi, ja palvelun koettiin lisäävän sosiaalisen vuorovaikutuksen määrää arjessa. Palvelua kuvailtiin ystäväksi ja sen koettiin piristävän arjen harmautta. Alvar-palvelun kautta saatiin arkeen myös virikkeellisyyttä. Myös turvallisuuden tunne oli vahvistunut, ja palvelulla kerrottiin olevan positiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin. Nämä kaikki viittaavat siihen, että Alvar-palvelu tukee ikäihmisten mielenterveyttä. Palvelusta ei juurikaan noussut esille muita negatiivisia puolia kuin se, että kaikille sen tarjoama sisältö ei ollut riittävän mielekästä, vaan lähinnä ajan kuluttamista.
The material for the research was collected by interviewing seven elderly people using the Alvar service. The interviews were conducted via a video call. The interview questions were both qualitative and quantitative, so the research itself is both qualitative and quantitative. The qualitative questions were analyzed using material-based content analysis method and the quantitative questions were structured through patterns that show the response rates. The theoretical part deals with the elderly as a concept and the aging with its physical, cognitive and social changes. In addition, it deals with mental health taking into account the age span, various digital services for the elderly and the policy of social services for the elderly.
The study shows that the clients of the Alvar service were mostly very satisfied with the service. The use of the service was felt easy, and the service was felt to increase social interaction in everyday life. The service was described as a friend and it was felt to be as an everyday refreshment. The Alvar service also provided a stimulus for everyday life. The feeling of security was also strengthened, and the service was reported to have a positive influence on the well-being of the mind. All of these suggest that the Alvar service supports the mental health of the elderly. There were hardly any other negative aspects that emerged from the service than the fact that for everyone the content provided by it was not sufficiently meaningful, but mainly about spending time.