Että minä olen tärkeä: Etsivän vanhustyön hankkeen vaikutuksia helsinkiläisten ikäihmisten elämään.
Fernelius, Maria; Vallinkoski, Katja (2019)
Fernelius, Maria
Vallinkoski, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047588
Tiivistelmä
Iäkkäänä pidempään kotona asumisen tavoite edellyttää huomion kiinnittämistä varhaisemmassa vaiheessa siihen, mikä tekee siitä ikäihmiselle hyvää, ja mitkä tekijät muodostavat riskin hyvän elämänlaadun toteutumiselle. Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka pääkaupunkiseudulla toimivan MEREO/Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n etsivän vanhustyön asiakkaat ovat etsivän työn kokeneet. Tavoitteena oli kuvata, mitä elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä he tuovat esille, ja kuinka etsivän vanhustyön asiakkuus on näihin vaikuttanut. Opinnäytetyön tausta liittyy MEREO:n etsivän vanhustyön hankkeeseen (2017–2019).
Teoreettinen tietopohja perustuu etsivän työn, elämänlaadun ja yksinäisyyden viitekehykseen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui viisi MEREO:n etsivän vanhustyön asiakasta. Aineistoa sisällönanalyysin mukaisesti läpikäymällä etsittiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Tuloksissa on näkyvissä, että etsivän vanhustyön asiakkuus on vaikuttanut näiden ihmisten kohdalla myönteisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, yksinäisyyden lievittämiseen ja arvostetuksi tulemisen tunteeseen. Hyvän elämänlaadun kannalta keskeiset tekijät eivät poikenneet aikaisemmista tutkimuksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etsivän vanhustyön toiminnan ammattimaisuus, joustavuus ja ihmislähtöinen lähestymistapa tukevat yhtä lailla yhteiskunnan marginaalissa eläviä, kuin paremmin yhteiskuntaan ja yhteisöönsä kiinnittyneitä ikääntyneitä.
Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota elämänkulussa sellaisiin tapahtumiin, jotka voivat altistaa sosiaalisen verkoston rakoilemiseen ja terveyden heikkenemiseen. Yhteiskunnassa tulee pyrkiä siihen, että myös hitaammin askeltavat kokevat itsensä arvokkaiksi. Hyvän elämänlaadun tekijät limittyvät toisiinsa kokonaisuudeksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista gerontologista osaamista niin palveluiden kuin asuinympäristön kehittämiseksi siten, että se tukee myös ikääntyneiden elämänlaatua.
Teoreettinen tietopohja perustuu etsivän työn, elämänlaadun ja yksinäisyyden viitekehykseen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui viisi MEREO:n etsivän vanhustyön asiakasta. Aineistoa sisällönanalyysin mukaisesti läpikäymällä etsittiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Tuloksissa on näkyvissä, että etsivän vanhustyön asiakkuus on vaikuttanut näiden ihmisten kohdalla myönteisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, yksinäisyyden lievittämiseen ja arvostetuksi tulemisen tunteeseen. Hyvän elämänlaadun kannalta keskeiset tekijät eivät poikenneet aikaisemmista tutkimuksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etsivän vanhustyön toiminnan ammattimaisuus, joustavuus ja ihmislähtöinen lähestymistapa tukevat yhtä lailla yhteiskunnan marginaalissa eläviä, kuin paremmin yhteiskuntaan ja yhteisöönsä kiinnittyneitä ikääntyneitä.
Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota elämänkulussa sellaisiin tapahtumiin, jotka voivat altistaa sosiaalisen verkoston rakoilemiseen ja terveyden heikkenemiseen. Yhteiskunnassa tulee pyrkiä siihen, että myös hitaammin askeltavat kokevat itsensä arvokkaiksi. Hyvän elämänlaadun tekijät limittyvät toisiinsa kokonaisuudeksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista gerontologista osaamista niin palveluiden kuin asuinympäristön kehittämiseksi siten, että se tukee myös ikääntyneiden elämänlaatua.