Virsikasvatus alakoulussa vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan: Näkökulmia virsilaulun opettamisen tarpeellisuudesta nykypäivänä
Syrjäniemi, Tuija (2019)
Syrjäniemi, Tuija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185560
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli tarve selvittää, miten virsien laulamiseen suhtaudutaan nykypäivän peruskoulussa. Työn tavoitteena oli tutkia, millaisia mahdollisuuksia vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteet antaa virsikasvatuksen toteuttamiseen peruskoulun alakoulussa. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan koulun ja seurakunnan yhteistyötä virsikasvatuksen suhteen. Tavoitteena oli myös yhdistää opinnäytetyö ja kirkkomusiikin projektiharjoittelu raportoimalla virsilauluprojekti, joka toteutettiin Kiimingin seurakunnassa kinkereiden yhteydessä.
Työn viitekehystä avataan ensin esittelemällä uskonnon opetussuunnitelma alakoulun eri luokkatasoilla, sitten selvittämällä seurakunnan peruskouluille tarjoamaa musiikkikasvatustyötä. Seuraavaksi käsitellään virren määritelmää sekä tuodaan näkökulmia virren kokemuksellisuudesta, kuvataan Lutherin merkitystä virsikulttuurin kehittämisessä, esitellään suomalaiset virsikirjat, ja lopuksi kartoitetaan Suvivirren merkitystä suomalaisessa juhlaperinteessä.
Työn tutkimusosio käsittää sekä kyselyn että kinkereihin liittyvän virsilauluprojektin kuvauksen. Kysely suunnattiin eri puolella Suomea työskenteleville opettajille ja kanttoreille. Sen avulla kartoitettiin keskeisiä asioita, jotka liittyivät virsikasvatuksen toteuttamiseen sekä yhteistyöhön koulun ja seurakunnan välillä. Kinkerit järjestettiin Kiimingissä keväällä 2018, ja ne kattoivat kaikki seurakunnan alueella toimivat peruskoulut.
Kyselyn tulosten perusteella virsiä lauletaan kouluissa edelleen, ja virsikasvatusta pidetään merkittävänä osana suomalaista kouluperinnettä. Opettajien mielestä nykyinen opetussuunnitelma tukee virsilaulun käyttöä oppitunneilla. Opettajalla on tosin pedagoginen vapaus päättää, minkä verran opetuksen lomassa virsiä lauletaan. Yhteistyö koulun ja seurakunnan kanssa koetaan useimmiten kannattavana. Virsilauluprojekti osoittaa, että yhteislaulussa on voimaa. Se luo yhteisöllisyyttä. Virsilaulun avulla voidaankin tukea ja elvyttää nykyaikana yhä vähemmälle jäävää yhteislauluperinnettä.
Työn viitekehystä avataan ensin esittelemällä uskonnon opetussuunnitelma alakoulun eri luokkatasoilla, sitten selvittämällä seurakunnan peruskouluille tarjoamaa musiikkikasvatustyötä. Seuraavaksi käsitellään virren määritelmää sekä tuodaan näkökulmia virren kokemuksellisuudesta, kuvataan Lutherin merkitystä virsikulttuurin kehittämisessä, esitellään suomalaiset virsikirjat, ja lopuksi kartoitetaan Suvivirren merkitystä suomalaisessa juhlaperinteessä.
Työn tutkimusosio käsittää sekä kyselyn että kinkereihin liittyvän virsilauluprojektin kuvauksen. Kysely suunnattiin eri puolella Suomea työskenteleville opettajille ja kanttoreille. Sen avulla kartoitettiin keskeisiä asioita, jotka liittyivät virsikasvatuksen toteuttamiseen sekä yhteistyöhön koulun ja seurakunnan välillä. Kinkerit järjestettiin Kiimingissä keväällä 2018, ja ne kattoivat kaikki seurakunnan alueella toimivat peruskoulut.
Kyselyn tulosten perusteella virsiä lauletaan kouluissa edelleen, ja virsikasvatusta pidetään merkittävänä osana suomalaista kouluperinnettä. Opettajien mielestä nykyinen opetussuunnitelma tukee virsilaulun käyttöä oppitunneilla. Opettajalla on tosin pedagoginen vapaus päättää, minkä verran opetuksen lomassa virsiä lauletaan. Yhteistyö koulun ja seurakunnan kanssa koetaan useimmiten kannattavana. Virsilauluprojekti osoittaa, että yhteislaulussa on voimaa. Se luo yhteisöllisyyttä. Virsilaulun avulla voidaankin tukea ja elvyttää nykyaikana yhä vähemmälle jäävää yhteislauluperinnettä.