Improving Cyber Security awareness: Health, social services and regional government reform in South Ostrobothnia
Haukilehto, Tero (2019)
Haukilehto, Tero
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185558
Tiivistelmä
Sote- ja maakuntauudistuksen asettaessa suuria odotuksia uudelle tekniikalle ja sen tuo-mille säästöille myös kyberturvallisuuden merkitys korostuu. Kun Etelä-Pohjanmaan sai-raanhoitopiirin henkilöstölle pidettiin kyberturvallisuuskoulutuksia, puutteet kyberturvalli¬suustietoisuudessa nousivat esiin. Koska tietoisuus on helpoin, nopein ja halvin tapa paran¬taa organisaation kyberturvallisuutta, kyberturvallisuustietoisuuden lähtötaso nähtiin tär¬keäksi mitata uudistuksen alaisissa organisaatioissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alu¬eella.
Tutkimuksessa kartoitettiin nykyistä kyberturvallisuustietoisuuden tasoa sekä siihen vaikut¬tavia syitä. Teoriaosuudessa käsiteltiin kyberturvallisuuden sekä kriittisen infrastruktuurin välisiä riippuvuuksia ja haasteita, etenkin terveydenhuollon näkökulmasta.
Kyberturvallisuustietoisuutta kartoitettiin kolmella eri kyselyllä. Kaksi ensimmäistä kyselyä järjestettiin osana kyberturvallisuuskoulutustilaisuuksia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopii¬rin henkilöstölle. Kolmas kysely toteutettiin internetkyselynä kaikille Etelä-Pohjanmaan maakunnan Sote- ja maakuntauudistuksessa mukana oleville organisaatioille.
Vastauksia kyselyihin saatiin yhteensä yli 1200 kappaletta, joita analysoitiin käyttäen ai-neistolähtöistä sisältöanalyysia. Tuloksilla pystyttiin luomaan kokonaiskäsitys organisaa-tioissa tällä hetkellä olevasta kyberturvallisuustietoisuuden tasosta, koulutuksen kattavuu¬desta sekä niihin vaikuttavista syistä.
Tulosten perusteella kohdeorganisaatioiden henkilöstön ja esimiesten kyberturvallisuustie¬toisuudessa oli puutteita, suurimpana koulutuksen puute. Koulutusastetta tulisikin paran¬taa kaikissa kohdeorganisaatioissa.
Tutkimuksessa kartoitettiin nykyistä kyberturvallisuustietoisuuden tasoa sekä siihen vaikut¬tavia syitä. Teoriaosuudessa käsiteltiin kyberturvallisuuden sekä kriittisen infrastruktuurin välisiä riippuvuuksia ja haasteita, etenkin terveydenhuollon näkökulmasta.
Kyberturvallisuustietoisuutta kartoitettiin kolmella eri kyselyllä. Kaksi ensimmäistä kyselyä järjestettiin osana kyberturvallisuuskoulutustilaisuuksia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopii¬rin henkilöstölle. Kolmas kysely toteutettiin internetkyselynä kaikille Etelä-Pohjanmaan maakunnan Sote- ja maakuntauudistuksessa mukana oleville organisaatioille.
Vastauksia kyselyihin saatiin yhteensä yli 1200 kappaletta, joita analysoitiin käyttäen ai-neistolähtöistä sisältöanalyysia. Tuloksilla pystyttiin luomaan kokonaiskäsitys organisaa-tioissa tällä hetkellä olevasta kyberturvallisuustietoisuuden tasosta, koulutuksen kattavuu¬desta sekä niihin vaikuttavista syistä.
Tulosten perusteella kohdeorganisaatioiden henkilöstön ja esimiesten kyberturvallisuustie¬toisuudessa oli puutteita, suurimpana koulutuksen puute. Koulutusastetta tulisikin paran¬taa kaikissa kohdeorganisaatioissa.