Virtuaaliset oppimisympäristöt suun terveydenhuollon koulutuksissa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kastarinen, Anniina (2019)
Kastarinen, Anniina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044344
Tiivistelmä
Virtuaalitodellisuus on tietokoneella luotu keinotekoinen maailma. Sitä voidaan katsoa esimerkiksi virtuaalilasien avulla. Virtuaalitodellisuuden avulla tuotettu maailma on useimmiten kolmiulotteinen ja tuntuu siksi lähes täysin aidolta. Se on ympäristönä vuorovaikutteinen ja stimuloiva sekä välittää käyttäjälleen aidon läsnäolon tunteen. Lisätty todellisuus on teknologiaa, jossa virtuaalitodellisuuden sisältö yhdistetään reaaliaikaisesti fyysiseen näkymään. Virtuaalisia oppimisympäristöjä on käytetty melko paljon erilaisten koulutusten sovellusalueena ja oppimisympäristöinä. Oppimispelit ovat suosittuja virtuaalisissa oppimisympäristöissä.
Opinäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä suun terveydenhuollon koulutuksissa on ja millaisia käyttökokemuksia niistä on. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää virtuaalisten oppimisympäristöjen lisäksi se, millaisia käyttökokemuksia niistä on. Tavoitteena on mahdollistaa virtuaalitodellisuuden sovelluksien hyödyntäminen suun terveydenhuollon koulutuksissa ja täten olla osana opetusmenetelmien kehitystyötä. Opinnäytetyön tilaajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Virtuaalinen klinikka – Innovaatiokeskittymä suun terveydenhoitoon – hanke (VIRSU).
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusosien aineisto kerättiin Cinahl Complete-, Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista sekä Internetistä. Tiedonhaussa valikoin artikkeleita, jotka olivat joko suomen tai englannin kielellä kirjoitettuja. Lisäksi näistä valikoitiin vain maksuttomia artikkeleita. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin pitämään lähteet mahdollisimman uusina eli maksimissaan viisi vuotta vanhoina, mutta huomioin myös vanhempiakin artikkeleita. Näiden artikkelien tieto oli hyvin sovellettavissa uudempaan tietoon, jonka vuoksi myös ne artikkeleiden valinnassa huomioin.
Suun terveydenhuollon koulutuksissa on aiemmin hyödynnetty erilaisia haptisia eli kosketusta hyödyntäviä simulaattoreita. Näiden simulaattoreiden on todettu parantavan käden hienomotoriikkaa, mikä on erittäin tärkeää suun terveydenhoitotyössä. Lisäksi on olemassa mobiilisovellus, joka auttaa opiskelijaa harjoittelemaan virtuaalisesti erilaisia toimenpiteitä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia tarkasteltaessa johtopäätöksenä voidaan todeta, että virtuaaliset oppimisympäristöt ja sovellukset lisäävät opiskelijan mielenkiintoa ja motivaatiota. Tuloksissa todettiin, että opiskelija oppii opetettavia asioita nopeammin virtuaalisen simulaattorin avulla kuin ilman sitä. Samalla voidaan kuitenkin todeta myös, että vaikka digitalisaatio ja virtuaalisuus ovat osa nykyaikaa ja tulevaisuutta, eivät ne ikinä pystyisi täysin korvaamaan perinteisiä opetusmenetelmiä. Tehokkaimmillaan sovellukset ja simulaattorit ovat silloin, kun niitä käytetään perinteisten opetusmenetelmien täydentäjinä. Molemmat opetusmenetelmät tukevat toinen toisiaan.
Opinäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä suun terveydenhuollon koulutuksissa on ja millaisia käyttökokemuksia niistä on. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää virtuaalisten oppimisympäristöjen lisäksi se, millaisia käyttökokemuksia niistä on. Tavoitteena on mahdollistaa virtuaalitodellisuuden sovelluksien hyödyntäminen suun terveydenhuollon koulutuksissa ja täten olla osana opetusmenetelmien kehitystyötä. Opinnäytetyön tilaajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Virtuaalinen klinikka – Innovaatiokeskittymä suun terveydenhoitoon – hanke (VIRSU).
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusosien aineisto kerättiin Cinahl Complete-, Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista sekä Internetistä. Tiedonhaussa valikoin artikkeleita, jotka olivat joko suomen tai englannin kielellä kirjoitettuja. Lisäksi näistä valikoitiin vain maksuttomia artikkeleita. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin pitämään lähteet mahdollisimman uusina eli maksimissaan viisi vuotta vanhoina, mutta huomioin myös vanhempiakin artikkeleita. Näiden artikkelien tieto oli hyvin sovellettavissa uudempaan tietoon, jonka vuoksi myös ne artikkeleiden valinnassa huomioin.
Suun terveydenhuollon koulutuksissa on aiemmin hyödynnetty erilaisia haptisia eli kosketusta hyödyntäviä simulaattoreita. Näiden simulaattoreiden on todettu parantavan käden hienomotoriikkaa, mikä on erittäin tärkeää suun terveydenhoitotyössä. Lisäksi on olemassa mobiilisovellus, joka auttaa opiskelijaa harjoittelemaan virtuaalisesti erilaisia toimenpiteitä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia tarkasteltaessa johtopäätöksenä voidaan todeta, että virtuaaliset oppimisympäristöt ja sovellukset lisäävät opiskelijan mielenkiintoa ja motivaatiota. Tuloksissa todettiin, että opiskelija oppii opetettavia asioita nopeammin virtuaalisen simulaattorin avulla kuin ilman sitä. Samalla voidaan kuitenkin todeta myös, että vaikka digitalisaatio ja virtuaalisuus ovat osa nykyaikaa ja tulevaisuutta, eivät ne ikinä pystyisi täysin korvaamaan perinteisiä opetusmenetelmiä. Tehokkaimmillaan sovellukset ja simulaattorit ovat silloin, kun niitä käytetään perinteisten opetusmenetelmien täydentäjinä. Molemmat opetusmenetelmät tukevat toinen toisiaan.