Hengittävä seinärakenne luonnonmukaisista materiaaleista
Lehtisalo, Juhani (2019)
Lehtisalo, Juhani
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903253785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903253785
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa luonnonmukaisista rakennusmateriaaleista sekä selvittää niiden hyödynnettävyyttä hengittävissä ulkoseinärakenteissa. Etenkin materiaalien saatavuus, ominaisuudet, vaihtoehdot ja mahdollisuudet haluttiin selvittää. Lisäksi piti määritellä mitä tarkoittaa hengittävyys ja luonnonmukaiset materiaalit.
Työhön koottiin teoriaosuus erilaisia aineistoja hyödyntämällä. Hengittävyydestä, luonnonmukaisuudesta, rakennusmateriaaleista ja rakennustuotteista tietoa kerättiin pääosin kirjojen, lehtien ja internetin avulla. Yleisimmin ilmenneistä materiaaleista valittiin kymmenen, joista kirjoitettiin olennaisimmat rakennuskäyttöön liittyvät asiat. Nämä materiaalit olivat puu, savi, ruoko, olki, lampaanvilla, pellava, hamppu, paperi, rappaukset ja sisämaalit. Näistä materiaaleista koostuvia rakennustuotteita koottiin taulukkoon, johon listattiin tuotteille laskentaohjelmassa tarvittavia ominaisuuksia, kuten paksuus, lämmönjohtavuus ja vesihöyrynläpäisevyys. Näistä rakennustuotteista muodostettiin seitsemän erilaista ulkoseinärakennetta DOF-Lämpö -ohjelmaan. Ohjelmalla tarkasteltiin seinärakenteiden lämpö- ja kosteuskäyttäytymistä.
Hengittävien ja luonnonmukaisten materiaalien saatavuus on Suomessa hyvä. Nämä materiaalit ovat usein muille aloille ongelma-ainesta, jätettä ja hukkamateriaalia. Luonnonmukaisten materiaalien hyödyntäminen rakennustuotteissa parantaisi sisäilman laatua ja vähentäisi ympäristön kuormitusta. Niistä muodostuisi vain luonnollisesti maatuvaa jätettä. Luonnonmukaiset materiaalit vaativat yleensä hengittävän rakenteen toimiakseen oikein. Luonnonmukaisista materiaaleista on tälläkin hetkelle saatavilla riittävästi rakennustuotteita erilaisten hengittävien seinärakenteiden muodostamiseen. Kosteus käyttäytyy hengittävässä rakenteessa eri tavalla, kuin tiiviissä, minkä vuoksi rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tulisi tutkia lisää, ennen rakenteiden laajempaa käyttöä.
Työhön koottiin teoriaosuus erilaisia aineistoja hyödyntämällä. Hengittävyydestä, luonnonmukaisuudesta, rakennusmateriaaleista ja rakennustuotteista tietoa kerättiin pääosin kirjojen, lehtien ja internetin avulla. Yleisimmin ilmenneistä materiaaleista valittiin kymmenen, joista kirjoitettiin olennaisimmat rakennuskäyttöön liittyvät asiat. Nämä materiaalit olivat puu, savi, ruoko, olki, lampaanvilla, pellava, hamppu, paperi, rappaukset ja sisämaalit. Näistä materiaaleista koostuvia rakennustuotteita koottiin taulukkoon, johon listattiin tuotteille laskentaohjelmassa tarvittavia ominaisuuksia, kuten paksuus, lämmönjohtavuus ja vesihöyrynläpäisevyys. Näistä rakennustuotteista muodostettiin seitsemän erilaista ulkoseinärakennetta DOF-Lämpö -ohjelmaan. Ohjelmalla tarkasteltiin seinärakenteiden lämpö- ja kosteuskäyttäytymistä.
Hengittävien ja luonnonmukaisten materiaalien saatavuus on Suomessa hyvä. Nämä materiaalit ovat usein muille aloille ongelma-ainesta, jätettä ja hukkamateriaalia. Luonnonmukaisten materiaalien hyödyntäminen rakennustuotteissa parantaisi sisäilman laatua ja vähentäisi ympäristön kuormitusta. Niistä muodostuisi vain luonnollisesti maatuvaa jätettä. Luonnonmukaiset materiaalit vaativat yleensä hengittävän rakenteen toimiakseen oikein. Luonnonmukaisista materiaaleista on tälläkin hetkelle saatavilla riittävästi rakennustuotteita erilaisten hengittävien seinärakenteiden muodostamiseen. Kosteus käyttäytyy hengittävässä rakenteessa eri tavalla, kuin tiiviissä, minkä vuoksi rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tulisi tutkia lisää, ennen rakenteiden laajempaa käyttöä.