Fysioterapeuttien näkemyksiä motorisen oppimisen tukemisesta etäfysioterapiassa
Stigman, Joanna (2019)
Stigman, Joanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902112194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902112194
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttien näkemyksiä motorisen oppimisen tukemisesta etäfysioterapiassa. Etäkuntoutuksen kehittäminen on edennyt paljon viime vuosina, mutta tutkimuksia aiheesta on vielä vähän. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisätietoa aiheesta etäfysioterapian kehittämistyöhön ja madaltaa fysioterapeuttien aloituskynnystä menetelmän käyttöönottoon tunnistamalla etänä tapahtuvan fysioterapeuttisen ohjauksen erityispiirteitä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kesän 2018 aikana viisi etäfysioterapiaa toteuttanutta fysioterapeuttia. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Aineistosta nousi esiin käytännön edellytyksiä ja haasteita etäfysioterapian toteutumiselle sekä kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti ohjauksen mallintamiskeinojen soveltamisesta etäfysioterapiassa. Manuaaliset ohjaamisen keinot ovat etäfysioterapiassa mahdottomia, mikä nostaa auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen painoarvoa. Manuaalisia keinoja on mahdollista kiertää myös käyttämällä avustajaa tai apuvälineitä. Auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen käytössä ei kuitenkaan välttämättä nähdä eroja verrattuna kasvokkain tapahtuvaan ohjaamiseen silloin, kun tekniikka toimii odotetusti ja ohjaus on sellaisenaan ymmärrettävää asiakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että etäyhteyslaite luo mahdolliset erot mallintamiskeinojen käytössä.
Etäfysioterapian osalta katsotaan olevan vielä tarvetta positiiviselle asennemuutokselle. Tätä on mahdollista edesauttaa tiedon lisäämisellä. Etäfysioterapiaa toteuttaneilla fysioterapeuteilla on paljon ideoita käytännön toteutukseen, jotka voisivat madaltaa aloituskynnystä etäteknologian käyttöönottoon.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kesän 2018 aikana viisi etäfysioterapiaa toteuttanutta fysioterapeuttia. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Aineistosta nousi esiin käytännön edellytyksiä ja haasteita etäfysioterapian toteutumiselle sekä kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti ohjauksen mallintamiskeinojen soveltamisesta etäfysioterapiassa. Manuaaliset ohjaamisen keinot ovat etäfysioterapiassa mahdottomia, mikä nostaa auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen painoarvoa. Manuaalisia keinoja on mahdollista kiertää myös käyttämällä avustajaa tai apuvälineitä. Auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen käytössä ei kuitenkaan välttämättä nähdä eroja verrattuna kasvokkain tapahtuvaan ohjaamiseen silloin, kun tekniikka toimii odotetusti ja ohjaus on sellaisenaan ymmärrettävää asiakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että etäyhteyslaite luo mahdolliset erot mallintamiskeinojen käytössä.
Etäfysioterapian osalta katsotaan olevan vielä tarvetta positiiviselle asennemuutokselle. Tätä on mahdollista edesauttaa tiedon lisäämisellä. Etäfysioterapiaa toteuttaneilla fysioterapeuteilla on paljon ideoita käytännön toteutukseen, jotka voisivat madaltaa aloituskynnystä etäteknologian käyttöönottoon.