Nuorten voimavarat ja vanhemmuuden merkitys nuorten henkiseen hyvinvointiin : Kysely Seinäjoen koulun 8.–9.-luokkalaisille
Perälä, Siina; Teräs, Henni-Maria (2019)
Perälä, Siina
Teräs, Henni-Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902072073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902072073
Tiivistelmä
Nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyshäiriöiden oletetaan yleisesti lisääntyvän. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat globaalisti kaksikolmasosaa nuoruusikäisten sairauksista ja suurin osa mielenterveydenhäiriöistä alkaa jo ennen 24 vuoden ikää. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että vähäinen tuensaanti vanhemmilta sekä huonot välit vanhempiin ovat yhteydessä nuorten henkisen hyvinvoinnin ongelmiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuorten voimavaroja ja vanhemmuuden merkitystä nuorten henkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on aiemman teoriatiedon ja saatujen tutkimustulosten perusteella tuottaa tietoa, jonka avulla kouluterveydenhoitaja voi ohjata vanhempia vanhemmuudessa yläasteikäisten nuorten kanssa. Tavoitteena on auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin, millaista tukea nuoret haluavat ja miten he voisivat paremmin tukea nuorten henkistä hyvinvointia. Opinnäytetyö tehtiin BaltCityPrevention-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on löytää uusia keinoja ja työkaluja elintapasairauksien ehkäisyyn. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena erään Seinäjoen yläasteen 8.–9.-luokkalaisille. Opinnäytetyön tutkimusaineistoksi saatiin 232 vastausta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella suurin osa 8.–9.-luokkalaisista kokee olonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tärkeimmät voimavarat nuorten elämässä ovat ystävät ja perhe. Tarpeen tullen lähes kaikilla nuorilla on joku, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Tulosten mukaan suurin osa puhuu mieltä painavista asioista ystäviensä kanssa. Yli puolet nuorista kertovat myös äidin ja isän olevan henkilöitä, joille he voivat puhua mieltä painavista asioista. Koulun henkilökunnasta koettiin kouluterveydenhoitajalta ja opettajilta saatavan eniten henkistä tukea ja apua. Suurin osa nuorista kokee, että heillä on erittäin hyvät tai hyvät välit vanhempiinsa, ja he kokevat, että vanhempien tarjoama henkinen tuki on ollut riittävää.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuorten voimavaroja ja vanhemmuuden merkitystä nuorten henkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on aiemman teoriatiedon ja saatujen tutkimustulosten perusteella tuottaa tietoa, jonka avulla kouluterveydenhoitaja voi ohjata vanhempia vanhemmuudessa yläasteikäisten nuorten kanssa. Tavoitteena on auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin, millaista tukea nuoret haluavat ja miten he voisivat paremmin tukea nuorten henkistä hyvinvointia. Opinnäytetyö tehtiin BaltCityPrevention-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on löytää uusia keinoja ja työkaluja elintapasairauksien ehkäisyyn. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena erään Seinäjoen yläasteen 8.–9.-luokkalaisille. Opinnäytetyön tutkimusaineistoksi saatiin 232 vastausta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella suurin osa 8.–9.-luokkalaisista kokee olonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tärkeimmät voimavarat nuorten elämässä ovat ystävät ja perhe. Tarpeen tullen lähes kaikilla nuorilla on joku, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Tulosten mukaan suurin osa puhuu mieltä painavista asioista ystäviensä kanssa. Yli puolet nuorista kertovat myös äidin ja isän olevan henkilöitä, joille he voivat puhua mieltä painavista asioista. Koulun henkilökunnasta koettiin kouluterveydenhoitajalta ja opettajilta saatavan eniten henkistä tukea ja apua. Suurin osa nuorista kokee, että heillä on erittäin hyvät tai hyvät välit vanhempiinsa, ja he kokevat, että vanhempien tarjoama henkinen tuki on ollut riittävää.