Kehitysvammaiset Seinäjoen kirjaston erityisasiakkaina ja kirjaston heille tarjoamat palvelut
Syrjämäki, Laura (2019)
Syrjämäki, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902021870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902021870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Seinäjoen pääkirjaston ja sen lähikirjastojen, eli Nurmon kirjaston, Peräseinäjoen monipalvelukirjaston ja Ylistaron monipalvelukirjaston tarjoamia palveluja asiakkaille, joilla on diagnosoitu vamma tai vaurio ymmärrys- ja oppimiskyvyn alueella. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö kirjastoilta kehitysvammaisille asiakkaille suunnattua aineistoa, tapahtumia tai muita palveluja. Haluttiin myös selvittää, millaiseksi kirjaston henkilökunta kokee kehitysvamman tai -vaurion omaavan asiakkaan ja miten palvelutilanne tapahtuu. Tavoitteena oli kerätä myös kehitysvammaisten asiakkaiden kokemuksia kirjastonkäytöstä Seinäjoella ja selvittää, minkälaisia palveluita he haluavat. Sekä kirjaston henkilökunnalta että kehitysvammaisilta asiakkailta tiedusteltiin kehittämisehdotuksia kirjastolle.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista menetelmää, koska työssä pyrittiin saamaan selvyys ilmiöstä ja työssä keskityttiin varsin pieneen määrään tapauksia, eli haastateltavia. Aineisto kerättiin haastattelemalla kirjaston henkilökunnasta neljää työntekijää ja viittä kehitysvammaista asiakasta. Haastattelutyypiksi valittiin teemahaastattelu, koska sen ajateltiin olevan parhain vaihtoehto haastattelutyypeistä, sillä se on muodoltaan varsin vapaa ja siinä haastateltavat pystyvät kertomaan omia näkökulmiaan mahdollisimman laajasti. Teemahaastattelun ajateltiin myös olevan kaikkein soveltuvin haastattelumuoto kehitysvammaisille asiakkaille. Teemoja haastattelussa olivat kokoelmat, palvelut, saavutettavuus, esteettömyys ja kehittäminen. Haastattelut litteroitiin eli purettiin puheesta tekstiksi. Aineistoa analysoitiin sisällönanalysoinnin ja teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi, että Seinäjoen kirjastolla on melko vähän kehitysvammaisille asiakkaille suunnattuja palveluja. Enemmän kirjastolla on tarjota sellaisia palveluja, jotka soveltuvat kaikkien muiden asiakkaiden lisäksi myös kehitysvammaisille asiakkaille. Kirjaston henkilökunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että kehitysvammaisia asiakkaita palvellaan tasavertaisesti ja heidät kohdatessa kärsivällisyyden ja tilannetajun tärkeys korostuu. Kehitysvammaiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti kokeneet positiivisia kirjastonkäytön hetkiä. Esteettömyys kirjaston tiloissa sai jonkin verran kritiikkiä. Kaikista palveluista kehitysvammaiset asiakkaat eivät olleet tietoisia.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista menetelmää, koska työssä pyrittiin saamaan selvyys ilmiöstä ja työssä keskityttiin varsin pieneen määrään tapauksia, eli haastateltavia. Aineisto kerättiin haastattelemalla kirjaston henkilökunnasta neljää työntekijää ja viittä kehitysvammaista asiakasta. Haastattelutyypiksi valittiin teemahaastattelu, koska sen ajateltiin olevan parhain vaihtoehto haastattelutyypeistä, sillä se on muodoltaan varsin vapaa ja siinä haastateltavat pystyvät kertomaan omia näkökulmiaan mahdollisimman laajasti. Teemahaastattelun ajateltiin myös olevan kaikkein soveltuvin haastattelumuoto kehitysvammaisille asiakkaille. Teemoja haastattelussa olivat kokoelmat, palvelut, saavutettavuus, esteettömyys ja kehittäminen. Haastattelut litteroitiin eli purettiin puheesta tekstiksi. Aineistoa analysoitiin sisällönanalysoinnin ja teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi, että Seinäjoen kirjastolla on melko vähän kehitysvammaisille asiakkaille suunnattuja palveluja. Enemmän kirjastolla on tarjota sellaisia palveluja, jotka soveltuvat kaikkien muiden asiakkaiden lisäksi myös kehitysvammaisille asiakkaille. Kirjaston henkilökunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että kehitysvammaisia asiakkaita palvellaan tasavertaisesti ja heidät kohdatessa kärsivällisyyden ja tilannetajun tärkeys korostuu. Kehitysvammaiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti kokeneet positiivisia kirjastonkäytön hetkiä. Esteettömyys kirjaston tiloissa sai jonkin verran kritiikkiä. Kaikista palveluista kehitysvammaiset asiakkaat eivät olleet tietoisia.