Virkarikokset ja valtakunnanoikeus
Mäkelä, Janne (2018)
Mäkelä, Janne
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922420
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ja tutkii virkarikoksia sekä valtakunnanoikeutta. Työn tavoitteena oli esitellä virkarikokset ja niiden seuraamukset, sekä valtakunnanoikeus ja sen toiminta. Lopuksi opinnäytetyössä pohdittiin mahdollisia kehittämisehdotuksia molempiin aiheisiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tutkimuksellista tapaa, joka pohjaa lähdeaineistoon. Aineistona käytettiin muun muassa lakitekstejä, pro graduja ja sanomalehtiartikkeleita.
Valtiolle työskentelevät virkamiehet toimivat kansalaisten valtuudella, heidän varoillaan ja heidän hyväksi. Jokaisen toimielimen ja jokaisen virkamiehen tulee toimia puolueettomasti, riippumat-tomasti sekä tasapuolisesti niin, että hän ei toiminnallaan vaaranna virkamiestyön eettisiä peri-aatteita. Virkamies on kuitenkin valtion työntekijänä eettisessä vastuussa tavalliselle kansalaiselle.
Virkarikokset voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: lahjusrikoksiin, salassapitorikkomuksiin sekä virka-aseman väärinkäyttörikoksiin. Virkarikokset ovat rikoksia, joita julkista valtaa nauttiva hen-kilö on tehnyt. Jokaisella virkamiehellä on rikosoikeudellinen vastuu vastata teoistaan virassa ja sen ulkopuolella.
Mikäli tasavallan suurinta valtaa käyttävät henkilöt rikkovat lakia, he voivat joutua eduskunnan päätöksellä valtakunnanoikeuteen. Valtakunnanoikeus on erityistuomioistuin, joka kutsutaan koolle erityistapauksissa. Erityispiirteinä valtakunnanoikeudella on sen koko Suomen kattava toimivalta sekä se, että tuomioistuimen antamasta tuomiosta ei voi valittaa. Valtakunnanoikeus on kokoontunut neljä kertaa. Kaikissa tapauksissa on ollut syytettynä valtioneuvoston jäsen.
Valtiolle työskentelevät virkamiehet toimivat kansalaisten valtuudella, heidän varoillaan ja heidän hyväksi. Jokaisen toimielimen ja jokaisen virkamiehen tulee toimia puolueettomasti, riippumat-tomasti sekä tasapuolisesti niin, että hän ei toiminnallaan vaaranna virkamiestyön eettisiä peri-aatteita. Virkamies on kuitenkin valtion työntekijänä eettisessä vastuussa tavalliselle kansalaiselle.
Virkarikokset voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: lahjusrikoksiin, salassapitorikkomuksiin sekä virka-aseman väärinkäyttörikoksiin. Virkarikokset ovat rikoksia, joita julkista valtaa nauttiva hen-kilö on tehnyt. Jokaisella virkamiehellä on rikosoikeudellinen vastuu vastata teoistaan virassa ja sen ulkopuolella.
Mikäli tasavallan suurinta valtaa käyttävät henkilöt rikkovat lakia, he voivat joutua eduskunnan päätöksellä valtakunnanoikeuteen. Valtakunnanoikeus on erityistuomioistuin, joka kutsutaan koolle erityistapauksissa. Erityispiirteinä valtakunnanoikeudella on sen koko Suomen kattava toimivalta sekä se, että tuomioistuimen antamasta tuomiosta ei voi valittaa. Valtakunnanoikeus on kokoontunut neljä kertaa. Kaikissa tapauksissa on ollut syytettynä valtioneuvoston jäsen.