Negatiivinen oma pääoma ja sen vaikutukset suomalaisissa ja ruotsalaisissa osakeyhtiöissä
Jäntti, Jonna (2018)
Jäntti, Jonna
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922403
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on negatiivinen oma pääoma ja sen vaikutukset yhtiöiden toimintaan suomalaisissa ja ruotsalaisissa osakeyhtiöissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen ja Ruotsin käytäntöjen väliset eroavaisuudet ja samankaltaisuudet koskien osakeyhtiöiden negatiivista omaa pääomaa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda saatavilla oleva tieto selkeämpään ja helpommin ymmärrettävämpään muotoon, jotta osakeyhtiöiden hallitus ja johto voisivat hyödyntää tietoa toiminnassaan. Opinnäytetyö on toteutettu pääasiallisesti kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, mutta siinä on myös monimenetelmän piirteitä. Opinnäytetyön aineiston hankinnassa käytettiin kirjallista materiaalia. Analyysimenetelminä käytettiin luokittelua ja hermeneuttista analyysia.
Opinnäytetyö tarkastelee negatiivisen oman pääoman vaikutuksia suomalaisten ja ruotsalaisten osakeyhtiöiden yritystoimintaan. Tutkimuksessa käsitellään negatiivisen oman pääoman muodostumiseen johtavia syitä ja toimenpiteitä, joita negatiivinen oma pääoma velvoittaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan negatiivisen oman pääoman vaikutuksia yritystoimintaan sekä keinoja, joilla omaa pääomaa voidaan vahvistaa.
Negatiivinen oma pääoma muodostuu silloin, kun yhtiön varat vähenevät liikaa suhteessa osakepääomaan eikä yhtiön varat riitä näin ollen kattamaan osakepääomaa. Negatiivinen oma pääoma voi syntyä esimerkiksi yhden tai useamman tappiollisen tilikauden seurauksena. Suomalaisen käytännön mukaan hallituksen tulee laatia kaupparekisteri-ilmoitus menetetystä omasta pääomasta viipymättä, kun oman pääoman menetys on huomattu. Suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden tulee lisäksi laatia tilinpäätös ja toimintakertomus, kun oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Ruotsissa vastaavasti laaditaan niin kutsuttu kontrollitase, kun oma pääoma on alle puolet osakepääomasta.
Negatiivinen oma pääoma ei estä yhtiöitä toimimasta normaalisti, mutta se voi vaikeuttaa esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen saamista ja heikentää sidosryhmien luottamusta. Negatiivisen oman pääoman korjauskeinoja, joita työssä tarkastellaan tarkemmin, ovat osakeanti, velan konvertointi, pääomasijoitus, pääomalaina ja osakepääoman alentaminen. Muita keinoja ovat esimerkiksi osakepääoman korottaminen rahastokorotuksella ja kehitysmenojen aktivoiminen.
Opinnäytetyö tarkastelee negatiivisen oman pääoman vaikutuksia suomalaisten ja ruotsalaisten osakeyhtiöiden yritystoimintaan. Tutkimuksessa käsitellään negatiivisen oman pääoman muodostumiseen johtavia syitä ja toimenpiteitä, joita negatiivinen oma pääoma velvoittaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan negatiivisen oman pääoman vaikutuksia yritystoimintaan sekä keinoja, joilla omaa pääomaa voidaan vahvistaa.
Negatiivinen oma pääoma muodostuu silloin, kun yhtiön varat vähenevät liikaa suhteessa osakepääomaan eikä yhtiön varat riitä näin ollen kattamaan osakepääomaa. Negatiivinen oma pääoma voi syntyä esimerkiksi yhden tai useamman tappiollisen tilikauden seurauksena. Suomalaisen käytännön mukaan hallituksen tulee laatia kaupparekisteri-ilmoitus menetetystä omasta pääomasta viipymättä, kun oman pääoman menetys on huomattu. Suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden tulee lisäksi laatia tilinpäätös ja toimintakertomus, kun oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Ruotsissa vastaavasti laaditaan niin kutsuttu kontrollitase, kun oma pääoma on alle puolet osakepääomasta.
Negatiivinen oma pääoma ei estä yhtiöitä toimimasta normaalisti, mutta se voi vaikeuttaa esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen saamista ja heikentää sidosryhmien luottamusta. Negatiivisen oman pääoman korjauskeinoja, joita työssä tarkastellaan tarkemmin, ovat osakeanti, velan konvertointi, pääomasijoitus, pääomalaina ja osakepääoman alentaminen. Muita keinoja ovat esimerkiksi osakepääoman korottaminen rahastokorotuksella ja kehitysmenojen aktivoiminen.