Tunnejohtamisen työkalut esimiehille
Jokinen, Anna (2018)
Jokinen, Anna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221028
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää parhaat ja toteutuskelpoisimmat tavat tunnejohtami-seen tutkimalla eri työpsykologian tarjoamia työkaluja ja menetelmiä erityisesti tunnejohta-misen saralta. Täten voidaan edistää työyhteisön tunteiden johtamista ja tunneilmapiirin kehitystä. Opinnäytetyön aiheen valitsin sen ajankohtaisuuden ansiosta, sillä tunnejohtami-sesta on kirjoitettu paljon, mutta kokoelmaa eri menetelmistä esimiestyön avuksi ei löyty-nyt.
Rajauksena työssä on tunneäly ja esimiestyö, mutta sekä yksilö että organisaatio on otettu myös huomioon, pienemmässä roolissa. Käytin kirjallisia ja verkkolähteitä. Työ aloitettiin kesäkuussa 2018.
Halusin selvittää, miksi tunne on työssä tärkeää. Yritys hyötyy hyvinvoivasta henkilöstöstä, sillä emotionaalisesti älykäs ihminen on optimistinen, joustava, ongelmanratkaisukykyinen ja selviytyy paremmin stressistä. Tunnetasolla sitoutuneet työntekijät ovat tutkitusti tehok-kaampia työssään verrattuna niihin, jotka tunnetasolla eivät tunnu kuuluvansa työyhtei-söön. Toimiva ja kannustava työyhteisö on nykyään vetovoimaisempi kuin taloudellinen etu. Sen lisäksi hyvin toimivan palautekulttuurin ja avoimen vuorovaikutuksen avulla voi-daan tukea työyhteisöä ja työntekijöiden voimavarojen uusiutumista.
Teoriaosuudessa käyn läpi työpsykologian, tunteen ja tunnejohtamisen teorian sekä työ-elämän tunteet. Tunnejohtamisessa on kyse tunneälystä ja tunnetaidoista. Tunneälyllä tar-koitetaan ihmisen mahdollisuuksia oppia käytännön kykyjä perustuen itsetuntemukseen, motivoitumiseen, itsehallintaan, empatiaan ja ihmissuhteiden hoitoon. Tunneäly tarkoittaa kykyjä ja tunnetaidot, kuinka suuri osa näistä on jalostunut työelämässä hyödylliseen muo-toon. Opinnäytetyö on teoreettinen ja keskittyy yhdistämään tunteet käytäntöön käyttäen hyväksi asiantuntijoiden menetelmiä.
Tulokset on koottu taulukoksi. Tuloksista käy ilmi, että tärkeimpiä työelämän tunteita ovat luottamus ja turvallisuus. Aivan kuten ilo luo iloa, luottamus lujittaa luottamusta. Työyhtei-sössä tärkeintä on vastavuoroisuus ja läpinäkyvyys. Jotta esimieheen voi luottaa, tulee esi-miehen luottaa alaisiinsa, jotta kumpikin osapuoli uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää se myös toiselle. Lopuksi pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia ja -aiheita.
Rajauksena työssä on tunneäly ja esimiestyö, mutta sekä yksilö että organisaatio on otettu myös huomioon, pienemmässä roolissa. Käytin kirjallisia ja verkkolähteitä. Työ aloitettiin kesäkuussa 2018.
Halusin selvittää, miksi tunne on työssä tärkeää. Yritys hyötyy hyvinvoivasta henkilöstöstä, sillä emotionaalisesti älykäs ihminen on optimistinen, joustava, ongelmanratkaisukykyinen ja selviytyy paremmin stressistä. Tunnetasolla sitoutuneet työntekijät ovat tutkitusti tehok-kaampia työssään verrattuna niihin, jotka tunnetasolla eivät tunnu kuuluvansa työyhtei-söön. Toimiva ja kannustava työyhteisö on nykyään vetovoimaisempi kuin taloudellinen etu. Sen lisäksi hyvin toimivan palautekulttuurin ja avoimen vuorovaikutuksen avulla voi-daan tukea työyhteisöä ja työntekijöiden voimavarojen uusiutumista.
Teoriaosuudessa käyn läpi työpsykologian, tunteen ja tunnejohtamisen teorian sekä työ-elämän tunteet. Tunnejohtamisessa on kyse tunneälystä ja tunnetaidoista. Tunneälyllä tar-koitetaan ihmisen mahdollisuuksia oppia käytännön kykyjä perustuen itsetuntemukseen, motivoitumiseen, itsehallintaan, empatiaan ja ihmissuhteiden hoitoon. Tunneäly tarkoittaa kykyjä ja tunnetaidot, kuinka suuri osa näistä on jalostunut työelämässä hyödylliseen muo-toon. Opinnäytetyö on teoreettinen ja keskittyy yhdistämään tunteet käytäntöön käyttäen hyväksi asiantuntijoiden menetelmiä.
Tulokset on koottu taulukoksi. Tuloksista käy ilmi, että tärkeimpiä työelämän tunteita ovat luottamus ja turvallisuus. Aivan kuten ilo luo iloa, luottamus lujittaa luottamusta. Työyhtei-sössä tärkeintä on vastavuoroisuus ja läpinäkyvyys. Jotta esimieheen voi luottaa, tulee esi-miehen luottaa alaisiinsa, jotta kumpikin osapuoli uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää se myös toiselle. Lopuksi pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia ja -aiheita.