Kotona ei opi suomea : Lohjan Monitoimikeskus ry:n Kielikahvilat ja Opi suomea –ryhmät osana kotoutumista
Palttala, Riikka; Peräkylä, Mira (2018)
Palttala, Riikka
Peräkylä, Mira
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120820540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120820540
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Lohjan Monitoimikeskus ry:n Kielikahviloiden ja Opi suomea -ryhmien merkitystä niihin osallistuvien maahanmuuttajien kotoutumisessa. Keskitymme erityisesti kielitaitoon, sosiaalisten verkostojen muodostumiseen ja osallisuuteen. Päätutkimuskysymys on ”Onko osallistuminen matalan kynnyksen kielenopetukseen (Kielikahvilat ja Opi suomea -ryhmät) tukenut kotoutumista?” Käsittelemme aihetta maahanmuuttajien itsensä näkökulmasta.
Käytimme tutkimuksessa menetelmätriangulaatiota eli keräsimme aineistoa useammalla eri tavalla; lomakekyselyllä, yksilöhaastattelulla ja ryhmähaastattelulla. Kysymykset käsiteltiin Kielikahvilassa ja Opi suomea -ryhmässä, ja osallistujia oli 24. Lomake koostui kolmestatoista kysymyksestä, joihin kuului sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Haastatteluissa kävimme yhdessä läpi lomakkeen kysymykset ja keskustelimme niistä laajemmin. Kirjasimme kaikki vastaukset ja kokosimme niistä taulukon.
Vastausten mukaan osallistujat kävivät ryhmissä, koska halusivat oppia suomea, mutta myös sosiaaliset suhteet, mukava ilmapiiri ja suomalaisten tapojen oppiminen innostivat tulemaan. Lähes kaikilla vastaajilla oli parantunut suomen kielen taito ja lähes 90% vastanneista koki, että asiointi, kuten kaupassa käyminen, on helpottunut. Uusia ystävyyssuhteita ryhmissä oli solminut peräti 91 % ja suomalaisia ystäviä ryhmistä oli saanut 78 %. Vastanneiden aktiivisuus työn ja opiskelupaikan haussa oli lisääntynyt ryhmässä käynnin aloittamisen jälkeen. Vastaajien tieto Suomesta ja suomalaisista tavoista oli lisääntynyt.
Lohjan Monitoimikeskuksen ryhmätoimintaan osallistuminen parantaa kävijöiden kielitaitoa, luo sosiaalisia kontakteja niin muihin maahanmuuttajiin kuin suomalaisiinkin ja voi rohkaista työ- ja opiskelupaikkojen haussa sekä edesauttaa niiden saamisessa. Tutkimusta tarvitaan lisää, jotta voidaan osoittaa, kuinka paljon maahanmuuttajien lisääntynyt aktiivisuus selittyy Monitoimikeskuksen ryhmiin osallistumisella. Tuloksia ja niiden syitä voisi syventää esimerkiksi keskustelemalla aiheista osallistujien omalla äidinkielellä tulkin avulla sekä kehittämällä tutkimuslomaketta ja haastattelukysymyksiä pidemmälle.
Käytimme tutkimuksessa menetelmätriangulaatiota eli keräsimme aineistoa useammalla eri tavalla; lomakekyselyllä, yksilöhaastattelulla ja ryhmähaastattelulla. Kysymykset käsiteltiin Kielikahvilassa ja Opi suomea -ryhmässä, ja osallistujia oli 24. Lomake koostui kolmestatoista kysymyksestä, joihin kuului sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Haastatteluissa kävimme yhdessä läpi lomakkeen kysymykset ja keskustelimme niistä laajemmin. Kirjasimme kaikki vastaukset ja kokosimme niistä taulukon.
Vastausten mukaan osallistujat kävivät ryhmissä, koska halusivat oppia suomea, mutta myös sosiaaliset suhteet, mukava ilmapiiri ja suomalaisten tapojen oppiminen innostivat tulemaan. Lähes kaikilla vastaajilla oli parantunut suomen kielen taito ja lähes 90% vastanneista koki, että asiointi, kuten kaupassa käyminen, on helpottunut. Uusia ystävyyssuhteita ryhmissä oli solminut peräti 91 % ja suomalaisia ystäviä ryhmistä oli saanut 78 %. Vastanneiden aktiivisuus työn ja opiskelupaikan haussa oli lisääntynyt ryhmässä käynnin aloittamisen jälkeen. Vastaajien tieto Suomesta ja suomalaisista tavoista oli lisääntynyt.
Lohjan Monitoimikeskuksen ryhmätoimintaan osallistuminen parantaa kävijöiden kielitaitoa, luo sosiaalisia kontakteja niin muihin maahanmuuttajiin kuin suomalaisiinkin ja voi rohkaista työ- ja opiskelupaikkojen haussa sekä edesauttaa niiden saamisessa. Tutkimusta tarvitaan lisää, jotta voidaan osoittaa, kuinka paljon maahanmuuttajien lisääntynyt aktiivisuus selittyy Monitoimikeskuksen ryhmiin osallistumisella. Tuloksia ja niiden syitä voisi syventää esimerkiksi keskustelemalla aiheista osallistujien omalla äidinkielellä tulkin avulla sekä kehittämällä tutkimuslomaketta ja haastattelukysymyksiä pidemmälle.