Työperäisten maahanmuuttajien ja ekspatriaattien puolisoiden kulttuurishokin lieventäminen
Härkönen, Elisa (2018)
Härkönen, Elisa
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520142
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia työnantajayrityksen tarjoamilla tukitoimenpiteillä oli ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoille. Tutkimus toteutettiin pelialan yrityksen tarpeesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yrityksessä tällä hetkellä käytössä olevat toimenpiteet vaikuttivat puolisoiden kotoutumiseen ja pitäisikö jotain toimenpiteitä vielä lisätä.
Teoriataustana tutkimuksessa käytettiin Black ja Mendenhallin luomaa u-käyrää ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden kotoutumisesta ja kulttuurishokin vaiheista sekä sanattoman viestinnän teoriaa. U-käyrä määrittelee kulttuurishokin vaiheet aikajanaa hyväksikäyttäen ja kyseistä teoriaa on käytetty läpi koko tutkimuksen. Sanattoman viestinnän sekä ilmeiden ja eleiden tulkinnan teoriaa käytettiin havainnointitilantei-den tulkitsemisen tukena.
Tutkimus toteutettiin havainnointitutkimuksena, jossa havainnoitavat puolisot eivät tienneet olevansa havainnoinnin kohteena. Piilohavainnointi todettiin ainoaksi toimivaksi havainnointikeinoksi havainnoitavien kulttuuritaustasta johtuen. Havainnointitilanteissa keskityttiin havainnoitavien ilmeisiin, eleisiin ja olemukseen. Huomiot kirjoitettiin ylös havainnointipäiväkirjaan mahdollisimman tarkasti ja tuota päiväkirjaa käytettiin taustamateriaalina, kun havainnoitavien ilmeitä, eleitä ja olemusta analysoitiin jokaisen toimenpiteen jälkeen. Koska havainnoitavia puolisoita oli kahdeksan, tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta tulosten avulla oli mahdollista saada suuntaa antavaa tietoa toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.
Havaintojen perusteella yrityksen tarjoamilla toimenpiteillä oli merkitystä puolisoiden kotoutumiseen sekä kulttuurishokin käsittelyyn. Erityisen tärkeäksi havaittiin toimenpiteiden ajoitus. Jos toimenpiteet toteutettiin liian myöhään, ei niillä ollut enää vaikutusta puolisoiden kototutumiseen. Jos toimenpiteet puolestaan ajoitettiin alkamaan ennen pahinta kulttuurishokkivaihetta, kotoutuminen oli helpompaa. Oikein ajoitettujen toimenpiteiden avulla puolisot selvisivät kulttuurishokista nopeammin ja he saivat itselleen työkaluja kulttuurishokin käsittelyyn.
Tutkimustuloksia tullaan käyttämään yrityksessä tulevaisuudessa tukitoimien ajoitusta mietittäessä, koska puolisoiden kotoutumisella ja sen onnistumisella on suuri merkitys yritykselle myös liiketaloudellisesti.
Teoriataustana tutkimuksessa käytettiin Black ja Mendenhallin luomaa u-käyrää ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden kotoutumisesta ja kulttuurishokin vaiheista sekä sanattoman viestinnän teoriaa. U-käyrä määrittelee kulttuurishokin vaiheet aikajanaa hyväksikäyttäen ja kyseistä teoriaa on käytetty läpi koko tutkimuksen. Sanattoman viestinnän sekä ilmeiden ja eleiden tulkinnan teoriaa käytettiin havainnointitilantei-den tulkitsemisen tukena.
Tutkimus toteutettiin havainnointitutkimuksena, jossa havainnoitavat puolisot eivät tienneet olevansa havainnoinnin kohteena. Piilohavainnointi todettiin ainoaksi toimivaksi havainnointikeinoksi havainnoitavien kulttuuritaustasta johtuen. Havainnointitilanteissa keskityttiin havainnoitavien ilmeisiin, eleisiin ja olemukseen. Huomiot kirjoitettiin ylös havainnointipäiväkirjaan mahdollisimman tarkasti ja tuota päiväkirjaa käytettiin taustamateriaalina, kun havainnoitavien ilmeitä, eleitä ja olemusta analysoitiin jokaisen toimenpiteen jälkeen. Koska havainnoitavia puolisoita oli kahdeksan, tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta tulosten avulla oli mahdollista saada suuntaa antavaa tietoa toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.
Havaintojen perusteella yrityksen tarjoamilla toimenpiteillä oli merkitystä puolisoiden kotoutumiseen sekä kulttuurishokin käsittelyyn. Erityisen tärkeäksi havaittiin toimenpiteiden ajoitus. Jos toimenpiteet toteutettiin liian myöhään, ei niillä ollut enää vaikutusta puolisoiden kototutumiseen. Jos toimenpiteet puolestaan ajoitettiin alkamaan ennen pahinta kulttuurishokkivaihetta, kotoutuminen oli helpompaa. Oikein ajoitettujen toimenpiteiden avulla puolisot selvisivät kulttuurishokista nopeammin ja he saivat itselleen työkaluja kulttuurishokin käsittelyyn.
Tutkimustuloksia tullaan käyttämään yrityksessä tulevaisuudessa tukitoimien ajoitusta mietittäessä, koska puolisoiden kotoutumisella ja sen onnistumisella on suuri merkitys yritykselle myös liiketaloudellisesti.