KRISTITYKSI KÄÄNTYNEET : ”Jumala näytä minulle oikea tie.” – Laadullinen haastattelututkimus kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja motiiveista
Järviluoma, Konsta; Lehti, Niko (2018)
Järviluoma, Konsta
Lehti, Niko
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618188
Tiivistelmä
Järviluoma, Konsta & Lehti, Niko. Kristityksi kääntyneet. Laadullinen haastattelututkimus Suomessa kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista yhteistyössä Karkun evankelisen opiston kanssa. Syksy 2018, 63 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kris-tillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli laadullisen tutkimuksen avulla selvittää kristityksi kääntyneiden muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia ja motiiveja kääntymisen taustalta. Tarkoitus oli lähestyä ilmiötä niin, että turvapaikanhakijoiden oma ääni olisi sen keskiössä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 2018 alkuvuodesta Karkun evankelisella opistolla. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta 20 - 40 vuotiasta turvapaikanhakija miestä. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä kokemuksia ja motivoivia tekijöitä liittyy turvapaikanhakijoiden kääntymiseen kristityiksi? Analyysimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Haastatteluissa läheinen kristitty nousi keskeiseen motivoivaan asemaan kristityksi kääntymisessä. Myöhemmin kristilliset yhteisöt – seurakunnat ja ystävät – olivat jokaisen haastateltavan kristityksi kääntymisen taustalla. Myös Raamattu ja sen lukeminen omalla kielellä oli merkittävässä roolissa. Monet kristinuskon opilliset sisällöt tulivat myös haastatteluissa esille motivoivina tekijöinä.
Jokainen haastateltava oli joutunut kokemaan kristityksi kääntymisen takia syrjintää, pahoinpitelyä ja aiemman yhteisön hylkäämistä. Syrjintää ja pahoinpitelyä tapahtui erityisesti vastaanottokeskuksissa muiden turvapaikanhakijoiden taholta. Haastateltavat olivat myös joutuneet perheidensä hylkäämiksi. Osan haastateltavien läheisetkin olivat joutuneet kokemaan pahoinpitelyä haastateltavan kristityksi kääntymisen takia.
Haastatteluiden perusteella kristityksi kääntynyt muslimitaustainen turvapaikanhakija joutuu usein uskonnon vaihtamisen takia kokemaan syrjintää ja väkivaltaa. Suomen seurakuntien tekemä työ turvapaikanhakijoiden parissa osoittautui tavoittavaksi ja kysytyksi. Uskonnollisella yhteisöllä oli hyvin suuri arvo haastateltavien kokemuksissa ja motiiveissa. Keskeisenä kehittämisensuuntana seurakuntien monikulttuurilliselle työlle on turvapaikanhakijoiden uskontokulttuurillisen viitekehyksen huomioiminen.
Opinnäytetyön tarkoitus oli laadullisen tutkimuksen avulla selvittää kristityksi kääntyneiden muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia ja motiiveja kääntymisen taustalta. Tarkoitus oli lähestyä ilmiötä niin, että turvapaikanhakijoiden oma ääni olisi sen keskiössä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 2018 alkuvuodesta Karkun evankelisella opistolla. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta 20 - 40 vuotiasta turvapaikanhakija miestä. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä kokemuksia ja motivoivia tekijöitä liittyy turvapaikanhakijoiden kääntymiseen kristityiksi? Analyysimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Haastatteluissa läheinen kristitty nousi keskeiseen motivoivaan asemaan kristityksi kääntymisessä. Myöhemmin kristilliset yhteisöt – seurakunnat ja ystävät – olivat jokaisen haastateltavan kristityksi kääntymisen taustalla. Myös Raamattu ja sen lukeminen omalla kielellä oli merkittävässä roolissa. Monet kristinuskon opilliset sisällöt tulivat myös haastatteluissa esille motivoivina tekijöinä.
Jokainen haastateltava oli joutunut kokemaan kristityksi kääntymisen takia syrjintää, pahoinpitelyä ja aiemman yhteisön hylkäämistä. Syrjintää ja pahoinpitelyä tapahtui erityisesti vastaanottokeskuksissa muiden turvapaikanhakijoiden taholta. Haastateltavat olivat myös joutuneet perheidensä hylkäämiksi. Osan haastateltavien läheisetkin olivat joutuneet kokemaan pahoinpitelyä haastateltavan kristityksi kääntymisen takia.
Haastatteluiden perusteella kristityksi kääntynyt muslimitaustainen turvapaikanhakija joutuu usein uskonnon vaihtamisen takia kokemaan syrjintää ja väkivaltaa. Suomen seurakuntien tekemä työ turvapaikanhakijoiden parissa osoittautui tavoittavaksi ja kysytyksi. Uskonnollisella yhteisöllä oli hyvin suuri arvo haastateltavien kokemuksissa ja motiiveissa. Keskeisenä kehittämisensuuntana seurakuntien monikulttuurilliselle työlle on turvapaikanhakijoiden uskontokulttuurillisen viitekehyksen huomioiminen.