Kotisirkkaproteiini osaksi kuntosaliharrastajan ruokavaliota
Sainio, Jenna (2018)
Sainio, Jenna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216996
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli laitilalainen yksityisyrittäjä, joka suunnitteli kotisirkkaproteiinin tuottamista ja markkinoimista yrityksille. Työn tarkoituksena oli selvittää, olisivatko laitilalaiset kuntosalilla kävijät kiinnostuneita kotisirkkaproteiinin lisäämisestä omaan ruokavalioonsa ja kannattaisiko täten kotisirkkaproteiinia markkinoida myös heidän keskuudessaan. Tutkimuskysymyksiä olivat ”Miten kiinnostuneita kuntosaliasiakkaat ovat kotisirkkaproteiinin käyttämisestä omassa ruokavaliossaan?” ja ”Miten kotisirkkabrändiä voisi kehittää?”. Työn viitekehyksessä perehdyttiin erityisesti ravitsemukselliseen ja liikunnalliseen näkökulmaan. Tutkimus toteutettiin Laitilan kahdella kuntosalilla määrällisenä tutkimuksena kyselyn muodossa.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 71 kuntosalilla kävijää. Vastaajista puolet oli 15-25 vuotiaita ja loput ikäryhmät jakaantuivat tasan. Vastaajista yli puolet kertoi harrastavansa liikuntaa yli neljä kertaa viikossa. Tärkeimmiksi koetut ruokavaliot olivat ravitsemuksellisesti monipuolinen ruokavalio, liikuntaharrastusta tukeva ruokavalio sekä proteiinipitoinen ruokavalio. Vastaajista yli puolet kertoi olevansa vähintäänkin vähän kiinnostunut kotisirkkaproteiinin lisäämisestä omaan ruokavalioonsa. Tutkimuksessa havaittiin riippuvuuksia liikunnallisuuden, ruokavalion ja koulutuksen kanssa suhteessa kiinnostukseen käyttää kotisirkkaproteiinia. Omaan positiiviseen suhtautumiseen koettiin eniten vaikuttavan tiedon lisääntyminen ja positiivinen uutisointi tuotteista.
Tutkimuksessa ilmeni samankaltaisuuksia aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Näitä olivat muun muassa kiinnostuksen kasvaminen kotisirkkaproteiinia kohtaan koulutustason kasvaessa, hyönteisruoan miellyttävyys jauhetussa muodossa ja tunnettuuden merkitys kotisirkkatuotteissa. Tutkimuksen kokonaisluotettavuus on hyvä, sillä saadut tulokset eivät ole sattumanvaraisia ja tutkimus mittasi juuri sitä, mitä sen pitikin mitata. Tutkimus ei ole täysin tarkka, sillä toteutuksessa oli havaittavissa pieniä virheitä. Tutkimuksen avulla kuitenkin löytyi yhteyksiä liikunnan ja ravitsemuksen pohjalta suhteessa kiinnostukseen kotisirkkaproteiinia kohtaan. Kotisirkkabrändiä tulisi kehittää, jotta kuluttajien mielikuvat muuttuisivat positiivisempaan suuntaan ja parhaaksi keinoksi tähän osottautui tiedon lisääminen positiivisen uutisoinnin avulla. Jatkotutkimuksia voi suorittaa syvemmin markkinoinnin näkökulmasta ja siten etsiä keinoja saada kotisirkkatuotteille positiivista julkisuutta.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 71 kuntosalilla kävijää. Vastaajista puolet oli 15-25 vuotiaita ja loput ikäryhmät jakaantuivat tasan. Vastaajista yli puolet kertoi harrastavansa liikuntaa yli neljä kertaa viikossa. Tärkeimmiksi koetut ruokavaliot olivat ravitsemuksellisesti monipuolinen ruokavalio, liikuntaharrastusta tukeva ruokavalio sekä proteiinipitoinen ruokavalio. Vastaajista yli puolet kertoi olevansa vähintäänkin vähän kiinnostunut kotisirkkaproteiinin lisäämisestä omaan ruokavalioonsa. Tutkimuksessa havaittiin riippuvuuksia liikunnallisuuden, ruokavalion ja koulutuksen kanssa suhteessa kiinnostukseen käyttää kotisirkkaproteiinia. Omaan positiiviseen suhtautumiseen koettiin eniten vaikuttavan tiedon lisääntyminen ja positiivinen uutisointi tuotteista.
Tutkimuksessa ilmeni samankaltaisuuksia aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Näitä olivat muun muassa kiinnostuksen kasvaminen kotisirkkaproteiinia kohtaan koulutustason kasvaessa, hyönteisruoan miellyttävyys jauhetussa muodossa ja tunnettuuden merkitys kotisirkkatuotteissa. Tutkimuksen kokonaisluotettavuus on hyvä, sillä saadut tulokset eivät ole sattumanvaraisia ja tutkimus mittasi juuri sitä, mitä sen pitikin mitata. Tutkimus ei ole täysin tarkka, sillä toteutuksessa oli havaittavissa pieniä virheitä. Tutkimuksen avulla kuitenkin löytyi yhteyksiä liikunnan ja ravitsemuksen pohjalta suhteessa kiinnostukseen kotisirkkaproteiinia kohtaan. Kotisirkkabrändiä tulisi kehittää, jotta kuluttajien mielikuvat muuttuisivat positiivisempaan suuntaan ja parhaaksi keinoksi tähän osottautui tiedon lisääminen positiivisen uutisoinnin avulla. Jatkotutkimuksia voi suorittaa syvemmin markkinoinnin näkökulmasta ja siten etsiä keinoja saada kotisirkkatuotteille positiivista julkisuutta.