Tekstiviestituuppauksen vaikutus yrittäjien YEL-vakuutuksen työtulon muuttamiseen
Voutilainen, Maritta (2018)
Voutilainen, Maritta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092415345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092415345
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tekstiviestin vaikuttavuutta tuuppauskeinona yrittäjille ja saada heitä korottamaan työtulonsa kattamaan vähintään työttömyysturvan rajan. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, onko viestin tyylillä vaikutusta. Tuuppauskeinoina käytettiin sekä personoitua että objektiivista tekstiviestiä. Tuuppauksella tarkoitetaan keinoa, jonka avulla pyritään ohjaamaan ihmisen käyttäytymistä johonkin tiettyyn tai haluttuun suuntaan, ilman että häneltä evätään muita mahdollisuuksia.
Suomessa yrittäjä vastaa itse oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä ja YEL-vakuutuksen työtulon mukaan määräytyy vakuutusmaksut, karttuva eläke sekä yrittäjän sosiaaliturva. Yrittäjä määrittää itse oman YEL-vakuutuksen työtulon tason, eli oman työnsä arvon. Suurimmat ongelmat YEL-vakuuttamisessa ovat alivakuuttaminen sekä työtulon muuttamattomuus. Käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta päätöksentekoon ja käyttäytymiseen vaikuttavat erilaiset ajatusharhat ja -vinoumat. Tässä työssä on myös pohdittu muutamia harhoja, jotka voivat vaikuttaa yrittäjien päätökseen työtulon tasosta, korotuksesta tai muuttamisesta. Lisäksi työssä on käsitelty YEL-vakuutuksen elinkaari sekä avattu työtulon muutokseen liittyvän päätöksenteon prosessia ja pullonkauloja. Tekstiviestituuppauksen avulla pyrittiin vaikuttamaan kriittisimpiin pullonkauloihin työtuloon liittyvässä päätöksenteossa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä erään työeläkevakuutusyhtiön kanssa hyödyntäen heidän YEL-vakuutuskantaansa. Tekstiviestituuppaus toteutettiin syyskuussa 2017. Opinnäytetyössä tutkimus on toteutettu satunnaistettuna kontrolloituna kokeena (eng. randomized controlled trial). Tutkimuksen kohderyhmäksi haettiin kohdeyrityksen vakuutuskannasta yrittäjät, joiden työtulo oli vuonna 2017 alle työttömyysturvan rajan ja joiden tiedoista löytyi matkapuhelinnumero. Lisäksi kohderyhmälle määriteltiin ikäraja ja siitä rajattiin pois ne yrittäjät, jotka ovat jo täyttäneet tai täyttävät 63 vuotta vuonna 2017. Kohderyhmä jaettiin kolmeen eri ryhmään A, B ja C. Ryhmälle A lähetettiin personoitu tekstiviesti ja ryhmälle B objektiivinen informoiva viesti. Ryhmä C toimi vertailuryhmänä. Jokainen ryhmä koostui tuhannesta eri ikäisestä yrittäjästä, joten tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3000 yrittäjää.
Muutosten määrä ei kappalemäärällisesti ollut suuri, mutta ryhmien A ja B työtulojen keskiarvossa tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutosta. Kappalemäärällisesti muutoksia tehtiin eniten ryhmässä A, jolle lähetettiin personoitu tekstiviesti. Ryhmässä B oli muutoksia vähemmän, mutta ryhmän työtulojen keskiarvon nousu oli myös tilastollisesti merkitsevä. Vertailuryhmässä C oli muutoksia vain muutama. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että sosiaaliturvasta muistuttaminen tekstiviestillä voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen muuttaa työtuloaan. Useissa kansainvälisissä tekstiviestituuppaustutkimuksissa personointi on ollut yksi parhaiten toimivista tuuppauskeinoista. Myös tässä tutkimuksessa se osoittautui tehokkaaksi tuuppauskeinoksi.
Suomessa yrittäjä vastaa itse oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä ja YEL-vakuutuksen työtulon mukaan määräytyy vakuutusmaksut, karttuva eläke sekä yrittäjän sosiaaliturva. Yrittäjä määrittää itse oman YEL-vakuutuksen työtulon tason, eli oman työnsä arvon. Suurimmat ongelmat YEL-vakuuttamisessa ovat alivakuuttaminen sekä työtulon muuttamattomuus. Käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta päätöksentekoon ja käyttäytymiseen vaikuttavat erilaiset ajatusharhat ja -vinoumat. Tässä työssä on myös pohdittu muutamia harhoja, jotka voivat vaikuttaa yrittäjien päätökseen työtulon tasosta, korotuksesta tai muuttamisesta. Lisäksi työssä on käsitelty YEL-vakuutuksen elinkaari sekä avattu työtulon muutokseen liittyvän päätöksenteon prosessia ja pullonkauloja. Tekstiviestituuppauksen avulla pyrittiin vaikuttamaan kriittisimpiin pullonkauloihin työtuloon liittyvässä päätöksenteossa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä erään työeläkevakuutusyhtiön kanssa hyödyntäen heidän YEL-vakuutuskantaansa. Tekstiviestituuppaus toteutettiin syyskuussa 2017. Opinnäytetyössä tutkimus on toteutettu satunnaistettuna kontrolloituna kokeena (eng. randomized controlled trial). Tutkimuksen kohderyhmäksi haettiin kohdeyrityksen vakuutuskannasta yrittäjät, joiden työtulo oli vuonna 2017 alle työttömyysturvan rajan ja joiden tiedoista löytyi matkapuhelinnumero. Lisäksi kohderyhmälle määriteltiin ikäraja ja siitä rajattiin pois ne yrittäjät, jotka ovat jo täyttäneet tai täyttävät 63 vuotta vuonna 2017. Kohderyhmä jaettiin kolmeen eri ryhmään A, B ja C. Ryhmälle A lähetettiin personoitu tekstiviesti ja ryhmälle B objektiivinen informoiva viesti. Ryhmä C toimi vertailuryhmänä. Jokainen ryhmä koostui tuhannesta eri ikäisestä yrittäjästä, joten tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3000 yrittäjää.
Muutosten määrä ei kappalemäärällisesti ollut suuri, mutta ryhmien A ja B työtulojen keskiarvossa tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutosta. Kappalemäärällisesti muutoksia tehtiin eniten ryhmässä A, jolle lähetettiin personoitu tekstiviesti. Ryhmässä B oli muutoksia vähemmän, mutta ryhmän työtulojen keskiarvon nousu oli myös tilastollisesti merkitsevä. Vertailuryhmässä C oli muutoksia vain muutama. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että sosiaaliturvasta muistuttaminen tekstiviestillä voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen muuttaa työtuloaan. Useissa kansainvälisissä tekstiviestituuppaustutkimuksissa personointi on ollut yksi parhaiten toimivista tuuppauskeinoista. Myös tässä tutkimuksessa se osoittautui tehokkaaksi tuuppauskeinoksi.