Suojatiekäyttäytyminen maantieympäristössä
Kärnä, Jaakko (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512722
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkittiin, miten autoilijat noudattivat tieliikennelain 32 §:ssä määrättyä väistämisvelvollisuutta maantieverkon suojateillä ja pyrittiin tunnistamaan niitä suojatien tai suojatiealueen ominaisuuksia, joilla on positiivinen vaikutus väistämisvelvollisuuden noudattamiseen. Työssä keskityttiin tutkimaan pääasiassa suojatien keskisaarekkeen, jalankulkijan havaitsemisetäisyyden ja ajokaistan sivusiirtymän jyrkkyyden vaikutusta. Jalankulkijan havaitsemisetäisyydellä tarkoitetaan tässä työssä etäisyyttä, josta suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on mahdollista havaita suojatielle aikova jalankulkija.
Tutkimukset tehtiin Tuusulan ja Nurmijärven kuntien alueella. Asiaa tutkittiin tekemällä simuloituja suojatien ylityksiä kohteiksi valituilla suojateillä. Tapahtumat eroteltiin ajoneuvon lähestymissuunnan ja suojatien ylityssuunnan mukaan, jotta tapahtumista olisi helpompaa tehdä johtopäätöksiä väistämiskäyttäytymiseen vaikuttaneista tekijöistä.
Työn tilaajana toimi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Työn ohjaajana Uudenmaan ELY-keskuksen puolelta toimi liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka ja Hämeen ammattikorkeakoulun puolelta liikennealan lehtori Janne Rautio.
Tutkimuksessa ei voitu nimetä yhtä tekijää, joka automaattisesti tekisi suojatiestä toista paremman, vaan hyvä suojatie koostuu useammasta hyvästä palasesta. Todeta kuitenkin voidaan, että keskisaarekkeella varustetulla suojatiellä pääsi keskimäärin helpommin yli kuin saarekkeet-tomilla suojateillä. Tutkimukset tarjosivat mielenkiintoista tietoa väistämiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja loivat hyvää pohjaa tulevaisuudessa tehtäville tutkimuksille.
Tutkimukset tehtiin Tuusulan ja Nurmijärven kuntien alueella. Asiaa tutkittiin tekemällä simuloituja suojatien ylityksiä kohteiksi valituilla suojateillä. Tapahtumat eroteltiin ajoneuvon lähestymissuunnan ja suojatien ylityssuunnan mukaan, jotta tapahtumista olisi helpompaa tehdä johtopäätöksiä väistämiskäyttäytymiseen vaikuttaneista tekijöistä.
Työn tilaajana toimi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Työn ohjaajana Uudenmaan ELY-keskuksen puolelta toimi liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka ja Hämeen ammattikorkeakoulun puolelta liikennealan lehtori Janne Rautio.
Tutkimuksessa ei voitu nimetä yhtä tekijää, joka automaattisesti tekisi suojatiestä toista paremman, vaan hyvä suojatie koostuu useammasta hyvästä palasesta. Todeta kuitenkin voidaan, että keskisaarekkeella varustetulla suojatiellä pääsi keskimäärin helpommin yli kuin saarekkeet-tomilla suojateillä. Tutkimukset tarjosivat mielenkiintoista tietoa väistämiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja loivat hyvää pohjaa tulevaisuudessa tehtäville tutkimuksille.