Kriminaalihuollon tukisäätiön asumisvalmennusyksikössä keskeyttäneiden asiakkaiden tilastollinen kartoittaminen
Piekka, Susanna (2018)
Piekka, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910941
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Kriminaalihuollon tukisäätiön tukiasumispalveluiden asumisvalmennusyksikössä keskeyttävistä asiakkaista. Tavoitteena oli opinnäytetyön avulla löytää keskeyttäneiden asiakkaiden hakemuksista yhteisiä staattisia tekijöitä ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tukiasumispalveluiden hakuprosessia sekä asukasvalintaa kehittäessä. Opinnäytetyö oli työelämän tilaus.
Teoreettiseen viitekehykseen valikoitui aiheita, jotka nousivat esiin tukiasumispalvelun palvelun sisällöstä sekä opinnäytetyön tavoitteista. Työn teoreettinen osuus käsitteli desistanssia, asumissosiaalista työtä sekä RNR mallia ja sen rinnalle nousutta Good Lives Model kuntoutusteoriaa, jolla on merkittävä rooli tukiasumispalveluiden työn sisällössä. Opinnäytetyö oli toteutettu tilastollisena tutkimuksena, sillä sen avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Aineisto kerättiin tukiasumispalveluiden asiakastietojärjestelmästä ja sen analysoinnissa oli käytetty apuna SPSS -tilasto-ohjelmaa.
Tulokset osoittavat, että asumisen keskeyttäneillä asiakkailla on yhteisiä staattisia tekijöitä, mutta mitään tilastollisesti merkittävää tulosta ei tutkimuksen avulla saatu. Vankilasta vapautuvalla on ulkoisia sekä sisäisiä elämänhallinnan puutteita. Oma motivaatio muutoksen työstämiseen sitoutumisessa on ensisijainen muutosprosessissa. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli hyödynnetty aiempia tutkimuksia. Kehittämisehdotuksena esitettiin tukiasumispalveluiden toiminnan lisäämistä muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä asukasvalintaan liittyvien käytäntöjen selkeyttämistä.
Teoreettiseen viitekehykseen valikoitui aiheita, jotka nousivat esiin tukiasumispalvelun palvelun sisällöstä sekä opinnäytetyön tavoitteista. Työn teoreettinen osuus käsitteli desistanssia, asumissosiaalista työtä sekä RNR mallia ja sen rinnalle nousutta Good Lives Model kuntoutusteoriaa, jolla on merkittävä rooli tukiasumispalveluiden työn sisällössä. Opinnäytetyö oli toteutettu tilastollisena tutkimuksena, sillä sen avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Aineisto kerättiin tukiasumispalveluiden asiakastietojärjestelmästä ja sen analysoinnissa oli käytetty apuna SPSS -tilasto-ohjelmaa.
Tulokset osoittavat, että asumisen keskeyttäneillä asiakkailla on yhteisiä staattisia tekijöitä, mutta mitään tilastollisesti merkittävää tulosta ei tutkimuksen avulla saatu. Vankilasta vapautuvalla on ulkoisia sekä sisäisiä elämänhallinnan puutteita. Oma motivaatio muutoksen työstämiseen sitoutumisessa on ensisijainen muutosprosessissa. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli hyödynnetty aiempia tutkimuksia. Kehittämisehdotuksena esitettiin tukiasumispalveluiden toiminnan lisäämistä muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä asukasvalintaan liittyvien käytäntöjen selkeyttämistä.