Ikäihmisten depressiivisyys ja sen yhteydet sosiaaliseen hyvinvointiin : Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia Seinäjoen alueella
Salonen, Milla (2018)
Salonen, Milla
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087102
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee depressiivisyyttä ja sen yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli tutkia seinäjokelaisten ikäihmisten kokemuksia omasta psyykkisestä hyvinvoinnistaan depressiivisyyden näkökulmasta, sekä sen yhteyksistä sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuskysymykset olivat; miten haastatellut kokivat oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa, missä määrin depressioriskiä esiintyi haastatelluilla sekä onko depressioriskillä yhteyksiä sosi-aaliseen hyvinvointiin.
Tutkimus on kahden toisiaan lähellä olevan toimintakyvyn osa-alueen ainestotriangulaatio, sillä tutkimusmateriaali perustuu sekä avoimiin että suljettuihin kysymyksiin. Tutkimusmateriaalina on hyvinvointia edistävien kotikäyntien haastattelulomakkeet vuodelta 2016. Tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimuskäyttöön luvan antaneiden lomakkeet, joita oli 130. Aineisto on analysoitu aineistopohjaisena sisällönanalyysina.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään ikäihmistä ja hänen asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kolmatta, neljättä ja viidettä ikää. Toisessa teorialuvussa käsitellään ikäihmisten mielenterveyttä ja sen ominaispiirteitä, depressiivisyyttä sekä mielenterveyden riski- ja suojaavia tekijöitä sekä depressiivisyyden tunnistamista. Kolmannessa teorialuvussa käsitellään sosiaalisen hyvinvoinnin käsitettä sekä sosiaalisia verkostoja sen osana, toimintakyvyn yhteyksiä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä sosiaalista hyvinvointia ikääntymisen tukena.
Tutkimustulokset osoittavat, että ikäihmiset kokevat oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa keskimäärin hyvänä. Seinäjokisten ikäihmisten riski sairastua depressioon on matala. Depressiivisyydellä ja depressioriskillä on yhteyksiä koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös sosiaalisen hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus korostuu, sillä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen määrä ei korreloi sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa.
Tutkimus on kahden toisiaan lähellä olevan toimintakyvyn osa-alueen ainestotriangulaatio, sillä tutkimusmateriaali perustuu sekä avoimiin että suljettuihin kysymyksiin. Tutkimusmateriaalina on hyvinvointia edistävien kotikäyntien haastattelulomakkeet vuodelta 2016. Tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimuskäyttöön luvan antaneiden lomakkeet, joita oli 130. Aineisto on analysoitu aineistopohjaisena sisällönanalyysina.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään ikäihmistä ja hänen asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kolmatta, neljättä ja viidettä ikää. Toisessa teorialuvussa käsitellään ikäihmisten mielenterveyttä ja sen ominaispiirteitä, depressiivisyyttä sekä mielenterveyden riski- ja suojaavia tekijöitä sekä depressiivisyyden tunnistamista. Kolmannessa teorialuvussa käsitellään sosiaalisen hyvinvoinnin käsitettä sekä sosiaalisia verkostoja sen osana, toimintakyvyn yhteyksiä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä sosiaalista hyvinvointia ikääntymisen tukena.
Tutkimustulokset osoittavat, että ikäihmiset kokevat oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa keskimäärin hyvänä. Seinäjokisten ikäihmisten riski sairastua depressioon on matala. Depressiivisyydellä ja depressioriskillä on yhteyksiä koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös sosiaalisen hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus korostuu, sillä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen määrä ei korreloi sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa.