Sisäisen viestinnän kehittäminen Rauman kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialalla
Karvinen, Enni (2018)
Karvinen, Enni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046432
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli sisäisen viestinnän kehittäminen Rauman kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialalla. Rauman kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialalla työskentelee noin 1000 työntekijää useissa eri toimipisteissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation henkilöstön näkemystä sisäisen viestinnän nykytilasta. Lisäksi selvitettiin mitä viestintäkanavia käyttämällä tavoitettaisiin mahdollisimman suuri osa henkilökunnasta ja miten johtamisviestintää voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa kehittämisideoita sisäiseen viestintään ja johtamisviestintään sekä suosittaa tiettyjen viestintäkanavien käyttöä.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu sisäisen viestinnän kehittämisen vaiheisiin tukeutuen johtamisviestintään. Viitekehyksen pohjaksi valikoitui Elisa Ikävalkon viestinnän jatkuvuutta kuvaava kehä, josta mukailtiin viitekehys.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdyttiin sisäiseen viestintään ja johtamisviestintään. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli miten Sosiaali- ja terveystoimialan sisäistä viestintää ja johtamisviestintää voidaan kehittää? Opinnäytetyön tutkimuksellinen osa toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä otetta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja sähköistä kyselyä henkilöstölle.
Henkilöstölle tehdyn sähköisen kyselyn tarkoituksena oli kerätä mielipiteitä tutkimuksen tekijän havaintojen tueksi. Näin saatiin syvällisempää tietoa sisäisestä viestinnästä, johtamisviestinnästä ja sisäisistä viestintäkanavista ja pystyttiin nostamaan ongelmakohtia esiin. Sähköinen kysely henkilöstölle tuotti 258 vastausta. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa (13.2.–27.2.2018) ja kysely lähetettiin henkilökunnan jäsenille (N=1000).
Kyselyn tuloksista nousi esille kaksi selkeää kehittämiskohdetta: Käytössä olevien intranetien selkeys ja käytettävyys sekä avoimuus ja oikea-aikaisuus sisäisessä viestinnässä. Mielekkäimmäksi sisäiseksi viestintäkanavaksi nousi vastausten perusteella kasvokkaisviestintä ja tietolähteistä parhaimmaksi nousivat esimies ja työkaverit.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu sisäisen viestinnän kehittämisen vaiheisiin tukeutuen johtamisviestintään. Viitekehyksen pohjaksi valikoitui Elisa Ikävalkon viestinnän jatkuvuutta kuvaava kehä, josta mukailtiin viitekehys.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdyttiin sisäiseen viestintään ja johtamisviestintään. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli miten Sosiaali- ja terveystoimialan sisäistä viestintää ja johtamisviestintää voidaan kehittää? Opinnäytetyön tutkimuksellinen osa toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä otetta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja sähköistä kyselyä henkilöstölle.
Henkilöstölle tehdyn sähköisen kyselyn tarkoituksena oli kerätä mielipiteitä tutkimuksen tekijän havaintojen tueksi. Näin saatiin syvällisempää tietoa sisäisestä viestinnästä, johtamisviestinnästä ja sisäisistä viestintäkanavista ja pystyttiin nostamaan ongelmakohtia esiin. Sähköinen kysely henkilöstölle tuotti 258 vastausta. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa (13.2.–27.2.2018) ja kysely lähetettiin henkilökunnan jäsenille (N=1000).
Kyselyn tuloksista nousi esille kaksi selkeää kehittämiskohdetta: Käytössä olevien intranetien selkeys ja käytettävyys sekä avoimuus ja oikea-aikaisuus sisäisessä viestinnässä. Mielekkäimmäksi sisäiseksi viestintäkanavaksi nousi vastausten perusteella kasvokkaisviestintä ja tietolähteistä parhaimmaksi nousivat esimies ja työkaverit.