Neurofysiologinen leikkausvalvonta - Käytännöt Suomessa
Kärpijoki, Eeva-Liisa (2018)
Kärpijoki, Eeva-Liisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034071
Tiivistelmä
Potilaan elintoimintojen leikkauksen aikaista valvontaa eli intraoperatiivista monitorointia (IOM) on käytetty osana monia kirurgisia toimenpiteitä jo vuosikymmenten ajan. Neurofysiologinen leikkausvalvonta perustuu vakiintuneisiin laboratoriossa tehtäviin neurofysiologisiin standarditutkimuksiin, kuten elektroenkefalografian (EEG), elektromyografian (EMG) ja herätevasteiden mittaamiseen. Leikkausvalvonnan tarkoituksena on ehkäistä mahdollisten neurologisten vaurioiden syntyminen ja auttaa kirurgia leikkausalueen anatomian hahmottamisessa ja kudosten tunnistuksessa. Leikkausvalvontamenetelmien valinta riippuu potilaalle suunnitellun kirurgisen toimenpiteen laajuudesta ja usein multimodaalisella neurofysiologisella leikkausvalvonnalla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. IOM-menetelmät ja -käytännöt kehittyvät voimakkaasti koko ajan sekä kansainvälisesti että valtakunnallisestikin. Ne muovautuvat käytännön tarpeita vastaaviksi ja hyviksi havaittujen käytäntöjen mukaisiksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yliopistollisten sairaaloiden kliinisen neurofysiologian yksiköiden IOM-käytäntöjä Suomessa ja vertailla eri organisaatioiden välisiä käytäntöjä. Tarkoituksena oli myös tutustua leikkausvalvontoihin liittyviin kansainvälisiin suosituksiin ja kannanottoihin. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa neurofysiologisten leikkausvalvontojen käytänteistä Suomessa, sillä tämä kansallinen kartoitus on ensimmäinen laatuaan.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Menetelmään liittyvä aineistonkeruu toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen muodossa. Kysely lähetettiin kaikkien viiden yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian yksiköiden leikkausvalvonnoista vastaaville henkilöille. Kaikista viidestä organisaatiosta saatiin vastaus. Pienen otoskoon vuoksi tilastollisten analyysien käyttö ei ollut mielekästä eikä luotettavien johtopäätösten tekeminen tilastollisin menetelmin ollut mahdollista.
Yliopistollisten sairaaloiden neurofysiologiset leikkausvalvonnat toteutuvat Suomessa vain osittain julkaistujen kansainvälisten suositusten ja kannanottojen mukaisesti. Kansainväliset suositukset ja kannanotot nähtiin kuitenkin tarpeellisina ja niitä tulisi noudattaa. IOM-käytännöt olivat samansuuntaisia, kun verrattiin suomalaisia organisaatioita keskenään, mutta eri menetelmien käytössä oli eroja. Leikkausvalvontojen määrä sekä niitä valvovien henkilöiden määrä ja koulutustausta vaihtelivat eri organisaatioissa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana leikkausvalvontojen määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan kaikissa organisaatioissa, mikä asettaa haasteita henkilöstön riittävyydelle ja palveluiden saatavuudelle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yliopistollisten sairaaloiden kliinisen neurofysiologian yksiköiden IOM-käytäntöjä Suomessa ja vertailla eri organisaatioiden välisiä käytäntöjä. Tarkoituksena oli myös tutustua leikkausvalvontoihin liittyviin kansainvälisiin suosituksiin ja kannanottoihin. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa neurofysiologisten leikkausvalvontojen käytänteistä Suomessa, sillä tämä kansallinen kartoitus on ensimmäinen laatuaan.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Menetelmään liittyvä aineistonkeruu toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen muodossa. Kysely lähetettiin kaikkien viiden yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian yksiköiden leikkausvalvonnoista vastaaville henkilöille. Kaikista viidestä organisaatiosta saatiin vastaus. Pienen otoskoon vuoksi tilastollisten analyysien käyttö ei ollut mielekästä eikä luotettavien johtopäätösten tekeminen tilastollisin menetelmin ollut mahdollista.
Yliopistollisten sairaaloiden neurofysiologiset leikkausvalvonnat toteutuvat Suomessa vain osittain julkaistujen kansainvälisten suositusten ja kannanottojen mukaisesti. Kansainväliset suositukset ja kannanotot nähtiin kuitenkin tarpeellisina ja niitä tulisi noudattaa. IOM-käytännöt olivat samansuuntaisia, kun verrattiin suomalaisia organisaatioita keskenään, mutta eri menetelmien käytössä oli eroja. Leikkausvalvontojen määrä sekä niitä valvovien henkilöiden määrä ja koulutustausta vaihtelivat eri organisaatioissa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana leikkausvalvontojen määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan kaikissa organisaatioissa, mikä asettaa haasteita henkilöstön riittävyydelle ja palveluiden saatavuudelle.