Kuntouttavan työotteen kehittäminen tehostetun palveluasumisen keskuksessa
Pedersen, Niklas; Vuokkovaara, Tuomas (2018)
Pedersen, Niklas
Vuokkovaara, Tuomas
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803193488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803193488
Tiivistelmä
Tässä raportissa kuvataan fysioterapian opinnäytetyönä toteuttamamme kehittämistutkimus. Työn tarkoituksena oli kuntouttavan työotteen kehittäminen eräässä Varsinais-suomalaisessa tehostetun palveluasumisen keskuksessa. Kehittämistutkimus toteutettiin yksikön johtajan toimeksiannosta, yhteistyössä keskuksen hoitajien kanssa.
Tutkimuksemme voidaan jakaa karkeasti neljään eri vaiheeseen; suunnittelu, kartoitus, koulutus ja tulosten arviointi. Suunnitteluvaiheessa tutustuimme aiheeseen liittyvään teoriatietoon, ja muodostimme sen ja toimeksiannon perusteella kehittämistehtävät. Pyrimme ottamaan kehittämistehtäviä muodostaessa huomioon myös fysioterapeuttisen erikoisosaamisemme. Seuraavaksi suunnittelimme ja toteutimme alkukartoituksen. Kartoitus koostui hoitajille suunnatusta kyselylomakkeesta, sekä heidän työskentelynsä havainnoinnista. Näiden pohjalta suunnittelimme hoitajille luentomuotoisen koulutusintervention. Luennoilla käytiin läpi kartoituksen tulokset ja kerrattiin kuntouttavan työotteen periaatteita, painotuksena ohjaus ja motivointi. Keskustelimme myös hoitajien kanssa, kuinka kuntouttavan työotteen toteutumista voitaisiin käytännön tasolla parantaa. Noin viikko koulutuksen jälkeen pyysimme hoitajia täyttämään kyselylomakkeen uudestaan.
Alkukartoituksessamme saimme selville, että hoitajien käsitys kuntouttavasta työotteesta oli hyvä, mutta he kokivat sen toteutumisen työpaikallaan vain keskinkertaiseksi. Haastavimmaksi koettiin asiakkaiden ohjaaminen, sekä motivointi. Myös kiireen koettiin vaikeuttavan kuntouttavan työotteen toteutumista. Koulutusintervention aikaansaamaa muutosta, ei voinut kovin luotettavasti mitata, etenkin kun hoitajien tietämys kuntouttavasta työotteesta oli jo alun perin hyvällä tasolla. Saimme koulutuksesta hyvää palautetta, sekä hoitajilta, että heidän esimiehiltään. Merkittävimpänä saavutuksena voitaisiin pitää koulutusten yhteydessä ja palautteessa esille tullutta hoitajien kuntouttavan työotteen käsittämisen laajenemista.
Tutkimuksemme voidaan jakaa karkeasti neljään eri vaiheeseen; suunnittelu, kartoitus, koulutus ja tulosten arviointi. Suunnitteluvaiheessa tutustuimme aiheeseen liittyvään teoriatietoon, ja muodostimme sen ja toimeksiannon perusteella kehittämistehtävät. Pyrimme ottamaan kehittämistehtäviä muodostaessa huomioon myös fysioterapeuttisen erikoisosaamisemme. Seuraavaksi suunnittelimme ja toteutimme alkukartoituksen. Kartoitus koostui hoitajille suunnatusta kyselylomakkeesta, sekä heidän työskentelynsä havainnoinnista. Näiden pohjalta suunnittelimme hoitajille luentomuotoisen koulutusintervention. Luennoilla käytiin läpi kartoituksen tulokset ja kerrattiin kuntouttavan työotteen periaatteita, painotuksena ohjaus ja motivointi. Keskustelimme myös hoitajien kanssa, kuinka kuntouttavan työotteen toteutumista voitaisiin käytännön tasolla parantaa. Noin viikko koulutuksen jälkeen pyysimme hoitajia täyttämään kyselylomakkeen uudestaan.
Alkukartoituksessamme saimme selville, että hoitajien käsitys kuntouttavasta työotteesta oli hyvä, mutta he kokivat sen toteutumisen työpaikallaan vain keskinkertaiseksi. Haastavimmaksi koettiin asiakkaiden ohjaaminen, sekä motivointi. Myös kiireen koettiin vaikeuttavan kuntouttavan työotteen toteutumista. Koulutusintervention aikaansaamaa muutosta, ei voinut kovin luotettavasti mitata, etenkin kun hoitajien tietämys kuntouttavasta työotteesta oli jo alun perin hyvällä tasolla. Saimme koulutuksesta hyvää palautetta, sekä hoitajilta, että heidän esimiehiltään. Merkittävimpänä saavutuksena voitaisiin pitää koulutusten yhteydessä ja palautteessa esille tullutta hoitajien kuntouttavan työotteen käsittämisen laajenemista.