Yksin matkalla perheeksi : opas yksin lasta odottavalle naiselle
Hosionaho, Veera; Salin, Lilja; Toikkonen, Juuli (2018)
Hosionaho, Veera
Salin, Lilja
Toikkonen, Juuli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803073099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803073099
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä äitiysneuvolan terveydenhoitajien valmiuksia tukea yksin lasta odottavaa naista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen opas yksin lasta odottavalle naiselle. Opinnäytetyön tuotoksen eli oppaan tavoitteena oli lisätä yksin lasta odottavien naisten hyvinvointia sekä valmistaa naista lapsen syntymän jälkeiseen arkeen. Oppaan tarkoituksena oli toimia äitiysneuvolan terveydenhoitajan työn tukena.
Opinnäytetyö painottui tuotokseen eli kirjalliseen oppaaseen. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin yksin odottamista ja yksinhuoltajuutta, vanhemmuuteen kasvamista ilman puolisoa, yksin odottajan arjen haasteita ja yksinodottajan tukemista äitiysneuvolassa ja muilla sektoreilla.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa 7-8 % lapsista syntyy yhden vanhemman perheisiin. Yleisimpiä syitä yksinhuoltajuudelle nykyään ovat avio- ja avoerot. Nyky-yhteiskunnassa naisella on myös mahdollisuus valita itsellinen äitiys perinteisen äitiyden sijasta. Ennen yksinhuoltajuutta pidettiin ongelmallisena, eikä yksinhuoltajan valmiuksia lapsen kasvattamiseen pidetty yhtäläisinä kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Nykyään asenteet yksinhuoltajuutta kohtaan ovat sallivampia, eikä yksinhuoltajuuden katsota olevan haitallista lapsen kehitykselle. Kirjallisuuskatsauksen perusteella monet yksinhuoltajaäidit kokivat edelleen kuitenkin joutuvansa perustelemaan yksinhuoltajuuttaan muille. Vaikka yksinhuoltajuus ei yksittäisenä tekijänä vaikuttanutkaan perheen hyvinvointiin ja terveyteen, on yksinodottajilla ja -huoltajilla enemmän tuen tarpeita kuin kahden vanhemman perheillä ja tuen tarpeet ovat erilaisia.
Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle on tutkia, millaisia kokemuksia yksinodottajilla on raskausajalta verrattuna puolisoäiteihin. Lisäksi jatkossa voisi tutkia oppaan käyttöä työvälineenä yksinodottajien ohjauksessa.
Opinnäytetyö painottui tuotokseen eli kirjalliseen oppaaseen. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin yksin odottamista ja yksinhuoltajuutta, vanhemmuuteen kasvamista ilman puolisoa, yksin odottajan arjen haasteita ja yksinodottajan tukemista äitiysneuvolassa ja muilla sektoreilla.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa 7-8 % lapsista syntyy yhden vanhemman perheisiin. Yleisimpiä syitä yksinhuoltajuudelle nykyään ovat avio- ja avoerot. Nyky-yhteiskunnassa naisella on myös mahdollisuus valita itsellinen äitiys perinteisen äitiyden sijasta. Ennen yksinhuoltajuutta pidettiin ongelmallisena, eikä yksinhuoltajan valmiuksia lapsen kasvattamiseen pidetty yhtäläisinä kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Nykyään asenteet yksinhuoltajuutta kohtaan ovat sallivampia, eikä yksinhuoltajuuden katsota olevan haitallista lapsen kehitykselle. Kirjallisuuskatsauksen perusteella monet yksinhuoltajaäidit kokivat edelleen kuitenkin joutuvansa perustelemaan yksinhuoltajuuttaan muille. Vaikka yksinhuoltajuus ei yksittäisenä tekijänä vaikuttanutkaan perheen hyvinvointiin ja terveyteen, on yksinodottajilla ja -huoltajilla enemmän tuen tarpeita kuin kahden vanhemman perheillä ja tuen tarpeet ovat erilaisia.
Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle on tutkia, millaisia kokemuksia yksinodottajilla on raskausajalta verrattuna puolisoäiteihin. Lisäksi jatkossa voisi tutkia oppaan käyttöä työvälineenä yksinodottajien ohjauksessa.