Ravinnetaseet maatilan ravinnetehokkuuden kehittämisvälineenä
Pellikainen, Elsi (2018)
Pellikainen, Elsi
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802082162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802082162
Tiivistelmä
Ravinnetaseiden avulla saadaan kokonaiskuva maatilan ravinnevirtojen määrästä ja laadusta. Peltotaselaskenta on ravinteiden seurantamenetelmä, joka antaa tietoa peltolohkojen ravinnevirroista. Peltotaselaskennassa lasketaan annettujen ja sadonkorjuussa poistuneiden ravinteiden erotus.
Tässä opinnäytetyössä keskitytään peltotaseisiin maidontuotantotilalla. Taselaskelmat kertovat paljonko lannoitteita on laitettu peltolohkoille ja paljonko sato käyttää siitä hyväkseen kasvukauden aikana. Laskelmien avulla lannoitusta voidaan hienosäätää haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää maidontuotantotilan ravinnetalouden merkitystä ja analysoida peltotaseiden kehitystä. Työssä on perehdytty ravinteiden merkitykseen kasvin kannalta. Tutkimusosiossa on tutkittu Oulun seudun koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan nurmi- ja viljakasvien peltotaseita vuosilta 2013, 2014, 2016 ja 2017. Työn lopussa on etsitty keinoja, joilla ravinnetaseita ja -taloutta voidaan parantaa. Kehittämisehdotukset ovat käytännönläheisiä toimintatapoja, joita jokainen resurssiviisas maatila voi hyödyntää. Tämä opinnäytetyö liittyy Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeeseen.
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että ravinnetaseiden laskeminen selkeyttää maatilan ravinnehuoltoa ja tasapainottaa lannoitusta. Maan rakenteella ja viljelytekniikalla on suuri vaikutus lohkon satopotentiaaliin ja peltotaseisiin. Niihin vaikuttavat myös vahvasti ulkoiset tekijät kuten sää ja lämpösumma kasvukauden aikana. Hyvänä kasvukautena satotason nousu voi johtaa negatiiviseen peltotaseeseen. Silloin sadon mukana poistuu enemmän ravinteita kuin peltoon on annettu.
Jos satotaso jää alhaiseksi, kasvit eivät ole pystyneet hyödyntämään annettuja ravinteita. Silloin peltotase on positiivinen ja annetut ravinteet ja lannoitukseen tehdyt panostukset saattavat olla menetettyjä.
Tässä opinnäytetyössä keskitytään peltotaseisiin maidontuotantotilalla. Taselaskelmat kertovat paljonko lannoitteita on laitettu peltolohkoille ja paljonko sato käyttää siitä hyväkseen kasvukauden aikana. Laskelmien avulla lannoitusta voidaan hienosäätää haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää maidontuotantotilan ravinnetalouden merkitystä ja analysoida peltotaseiden kehitystä. Työssä on perehdytty ravinteiden merkitykseen kasvin kannalta. Tutkimusosiossa on tutkittu Oulun seudun koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan nurmi- ja viljakasvien peltotaseita vuosilta 2013, 2014, 2016 ja 2017. Työn lopussa on etsitty keinoja, joilla ravinnetaseita ja -taloutta voidaan parantaa. Kehittämisehdotukset ovat käytännönläheisiä toimintatapoja, joita jokainen resurssiviisas maatila voi hyödyntää. Tämä opinnäytetyö liittyy Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeeseen.
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että ravinnetaseiden laskeminen selkeyttää maatilan ravinnehuoltoa ja tasapainottaa lannoitusta. Maan rakenteella ja viljelytekniikalla on suuri vaikutus lohkon satopotentiaaliin ja peltotaseisiin. Niihin vaikuttavat myös vahvasti ulkoiset tekijät kuten sää ja lämpösumma kasvukauden aikana. Hyvänä kasvukautena satotason nousu voi johtaa negatiiviseen peltotaseeseen. Silloin sadon mukana poistuu enemmän ravinteita kuin peltoon on annettu.
Jos satotaso jää alhaiseksi, kasvit eivät ole pystyneet hyödyntämään annettuja ravinteita. Silloin peltotase on positiivinen ja annetut ravinteet ja lannoitukseen tehdyt panostukset saattavat olla menetettyjä.