Vuorovaikutuksen merkitys henkilöstön työhyvinvointiin
Jäntti, Pauliina (2017)
Jäntti, Pauliina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321201
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä korostetaan johtamisen lisäksi yksittäisen työyhteisön jäsenen omaa mahdollisuutta ja vastuuta vaikuttaa niin omaan kuin muidenkin työhyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin Sisä-Suomen valtionhallinnon virastossa, jossa on käynnissä koko työyhteisöä koskettava vuosia kestänyt laaja muutosprosessi. Webropol-kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, onko työyhteisössä hyvää vuorovaikutusta haittaavia tekijöitä tai sitä tukevia ja parantavia tekijöitä. Millaiseksi vuorovaikutus ja yleinen ilmapiiri työyhteisössä koetaan tutkimushetkellä.
Tulosten perusteella organisaatiossa on useita vuorovaikutusta ja työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Yksilöt kokevat oman työhyvinvointinsa hyväksi ja ymmärtävät voivansa vaikuttaa siihen. Lisäksi työyhteisön ilmapiiri on positiivinen ja keskustelulle avoin. Tutkimuksen mukaan hyvää vuorovaikutusta ja työhyvinvointia uhkaavina tekijöinä koettiin olevan muutosprosessi, vanhat kaunat, toimimattomat kehityskeskustelut, riittämätön palaute ja se, ettei organisaation arvoja ole riittävästi sisäistetty.
Työyhteisön jäsenet ovat sitoutuneita ja haluavat omalla panoksellaan parantaa omaa vuorovaikutustaan ja sitä kautta työyhteisön työhyvinvointia tulevaisuudessa. Organisaatiossa on käyttämätöntä työhyvinvoinnin pääomaa, joka pitää ottaa tulevaisuudessa käyttöön. Työyhteisössä tulee kehittää yhteistyön ja arvojohtamisen tuloksena omat toimintaa ohjaavat arvot, joiden merkitys on kaikkien tiedossa. Opinnäytetyön tuloksena organisaation esimiehille kehitettiin työkaluja, joiden avulla he voivat kehittää ja tukea työyhteisön vuorovaikutusta ja työhyvinvointia tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin Sisä-Suomen valtionhallinnon virastossa, jossa on käynnissä koko työyhteisöä koskettava vuosia kestänyt laaja muutosprosessi. Webropol-kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, onko työyhteisössä hyvää vuorovaikutusta haittaavia tekijöitä tai sitä tukevia ja parantavia tekijöitä. Millaiseksi vuorovaikutus ja yleinen ilmapiiri työyhteisössä koetaan tutkimushetkellä.
Tulosten perusteella organisaatiossa on useita vuorovaikutusta ja työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Yksilöt kokevat oman työhyvinvointinsa hyväksi ja ymmärtävät voivansa vaikuttaa siihen. Lisäksi työyhteisön ilmapiiri on positiivinen ja keskustelulle avoin. Tutkimuksen mukaan hyvää vuorovaikutusta ja työhyvinvointia uhkaavina tekijöinä koettiin olevan muutosprosessi, vanhat kaunat, toimimattomat kehityskeskustelut, riittämätön palaute ja se, ettei organisaation arvoja ole riittävästi sisäistetty.
Työyhteisön jäsenet ovat sitoutuneita ja haluavat omalla panoksellaan parantaa omaa vuorovaikutustaan ja sitä kautta työyhteisön työhyvinvointia tulevaisuudessa. Organisaatiossa on käyttämätöntä työhyvinvoinnin pääomaa, joka pitää ottaa tulevaisuudessa käyttöön. Työyhteisössä tulee kehittää yhteistyön ja arvojohtamisen tuloksena omat toimintaa ohjaavat arvot, joiden merkitys on kaikkien tiedossa. Opinnäytetyön tuloksena organisaation esimiehille kehitettiin työkaluja, joiden avulla he voivat kehittää ja tukea työyhteisön vuorovaikutusta ja työhyvinvointia tulevaisuudessa.